Sienimania ja paha vielä

Viikolla poimimme rouskuja, kun niistä teemme suolasieniä. Niistä saa talvella maukasta sienisalaattia ruuan lisukkeeksi. Kesän ensimmäinen sienisalaatti valmistuu tässä ja oli maukasta.

Tyttö tuli lomailemaan miehensä kanssa keskiviikkona. Me vietimme tytön kanssa luontolomaa metsässä sieniä saalistaen. Kuvia ei paljoa otettu, kun saalistaminen oli pääasia. Noin 30 litraa keräsimme mustia torvisieniä ja lisäksi kantarellejä, suppilovahveroitakin muutama, lampäänkääpiä yhdeksi ruuaksi, herkkutatteja ruuaksi ja kuivuriin. Välillä kävimme kotona ruuanteossa ja sienien siivouksessa. Sienet kuivuriin ja pakkaseen ja uudestaan metsään. Miehet kalastivat eli ruokaa saalistimme kaikki.
Opin sanomaan ääneen, että en enää jaksa ja jäin pari kertaa autoon odottamaan tyttöä. Ikä ja kunto ei vaan enää anna periksi kaikkeen, vaikka oli hauskaa. Metsä antaa saalista ja voimaa ja rauhaa, tykkään.

Nuorten oli aika palata tänään kotiinsa, kun työt kutsuvat aamulla. Säilöminnen sotkee paikkoja, vaikka yksinkin touhuaisi ja alkuviikosta en ollut siivonnut eli imuri esiin. Juu tiedän, ei siivousta sunnuntaisin, mutta kaupatkin on nykyisin auki. Vaihdoin myös lakanat ja rantasauna lämpeni eli puhtaana on hyvä aloittaa viikko.

Eilen iltapäivästä ja illalla myrskysi kovaa. En uskaltanut laittaa edes kynttilöitä palamaan lyhtyihin, vaikka olin niitä varannutkin venetsialaisia varten. Vieraat olivat asuntovaunulla liikeellä ja illalla odottelin, että uskallanko päästää heidät sinne edes nukkumaan. Sähkökatkokset oli meillä onneksi lyhyitä. Aamulla olikin outoa herätä myrskyn jälkeen ja saada ammukahvit keitettyä sähköllä, kun vuosia olemme katkoista kärsineet. Ilma viileni ja nyt on niin syksyistä.

Jotain vielä kukkiikin pihalla.
Taivas punertaa ja ilta alkaa koittaa. Säilöminen  jatkuu, vaikka sieniä alkaa jo olla riittävästi. Sienimetsään on varmaan vielä päästävä, ei silti, maniaa kai se on.

Mukavaa alkavaa viikkoa ja palaillaan!