perjantai 31. joulukuuta 2021

Hyvää uutta vuotta 2022!

 

Joulu meni miehen sairastaessa. Onneksi ei ollut sitä pahaa koota, kun tyttö oli meillä vapaapäivillään. Jouluruokia pakastin, kun kahdestaan ei kaikkea jaksettu syödä. Mies saa nauttia niistä, kun aika on. Tytön vaunun lämmitys reistaili ja kaksi "viisasta" naista ei kaikkea osannut. Sähkön avulla hän tarkeni koiransa kanssa nukkua vaunussa.

Mielenkiintoinen joulu ja ihan hyväkin olosuhteet huomioon ottaen. Erilaisia muistoja ainakin jäi ja siitäkin selvittiin. Mieskin alkaa olla paremmassa kunnossa.

Kahdestaan vietetään tätäkin päivää ja halusin täälläkin piipahtaa.

Toivottavasti ensi vuosi on kaikilla parempi ja onnekas! 

Voikaa hyvin ja olkaa terveinä!

torstai 23. joulukuuta 2021

Hyvää joulua!

 

Harmaat ja vanhat tontut ovat seurana meille joulun aikana.
Takkatuli lämmittää meidän vanhojen jäseniä.

Lahjaksi saadut kynttilät ilahduttavat pöydällä ja vuoronperään tuikkivat meille valoa. Ostin myös kukka-asetelman, kun emme enää hanki kuusta sisälle. Kuuset saavat ilahduttaa meitä pihalla.

Kaikki on valmiina joulua varten ja saamme odottaa rauhassa pyhiä

Toivon teille kaikille hyvää ja rentouttavaa joulun aikaa!


maanantai 20. joulukuuta 2021

joulun odotusta

 

Leivoin muutaman kanelipullan. Niistä tulee mahtava tuoksu ja maistuuhan ne kahvin kera.

Neitokainen täytti 4-vuotta. Piipahdimme juhlimassa etukäteen. Pöytä oli katettu kaikilla herkuilla.
Jogurttia oli jääkaapissa ja juustonjämiä pakastimessa. Leivoin lauantai-illan herkuksi kinkkupiirakan. Jäi tuosta sunnuntaiksi lapsillekin maistiaiset.Tuohon upposi hyvin kaikki jämät ja taas vältin ruokahävikkiä.
Kynttiläpaketti ilmestyi pöydälle ja iso kassillinen muitakin kynttilöitä, jotka purin jo eteisen laatikkoon odottamaan joulua. Tuon paketin jätin koristamaan pöytää.

Lahjoja ostin vaan pikku neidille. Muilla on liikaakin kaikkea ja tarpeellista en osaa heille ostaa. Suklaata saavat, se ehkä maistuu. Muutaman joulukortin kirjoitin, lähinnä vanhoille sukulaisille. Jos torttuja jaksaisin tänään muutaman paistaa, kai se joulu sitten tulee.
Ruokakaupassa täytyy viikolla käydä, mutta muuten pysymme jo täällä koko joulun ajan. Tyttö tulee vaunuilemaan pihalle pariksi päiväksi. 

Päivät seuraa toisiaan ja joulukin tulee aikanaan, vaikka tilanne olisi mikä.

Toivon teille rauhaisaa joulun odotusta!

maanantai 6. joulukuuta 2021

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 

Kynttilä palaa pöydällä itsenäisyyden kunniaksi ja äidin muistolla. Äiti menehtyi 34-vuotta sitten ja tämä päivä tuo niin paljon muistoja mieleen.

 

Eilen illalla oli 24 astetta pakkasta ja tämä aamuna -7 astetta. Terassin ikkunat olivat saaneet kuurankukka koristuksen.
Aurinko jaksaa pilkistellä välillä pilviverhon takaa. 

Sain lisättyä mattoja lattioille, kun pakkanen alkoi kiristyä. Pakastimet myös sulatimme. 
Poika piipahti ja nosti joulukoristelaatikon alas, jospa laittelisin muutaman koristeet jo esille.
Kun käymme kaupassa, voisin ostaa torttutaikinaa ja paistaa muutaman tortun. Siitähän tulisi tuoksua ja kahvin kanssa herkkua. Näillä " suurilla" ahkeroinneilla odottelemme joulua täällä.

Mukavaa joulukuun jatkoa kaikille!


sunnuntai 21. marraskuuta 2021

marraskuu lipuu käsistä

 


Laitoin tuikut palamaan terassin ikkunalaudalle joku iltapäivä.

Päivät ovat olleet tosi harmaita aamusta iltaan
Tänään valo pilkahti hiukan aikaa pilvien välistä ja myöhästyin sen kuvaamisesta
Yöllä saimme hiukan lunta maahan ja ainakin hetken piha on siistimmän näköinen.

Päivät menee pakollisissa kotihommissa. Joulua voisi alkaa edes ajatella, mutta kai se tulee itsestään. Elämä on jotenkin välivaiheessa, mistään ei saa kiinni. 

Kuu kurkistelee ikkunan takana ja järvi toistaa sen hohdetta. Me voimme ihan normaalisti ja aika karkaa. 

Palailen taas, jos jaksan kuvailla ja keksin kirjoittamista. Nyt on kuvaaminen jäänyt melkein kokonaan tekemättä.

Kaikkea hyvää teille sinne!

torstai 4. marraskuuta 2021

Kiitos teille kaikille! Ootte suuri tuki mulle.

 

Syksy on ollut kaunis, mutta myös tosi harmaa ja valoton. Vai onko se valottomuus vaan omassa mielessä, en tiedä. Näkymä rantasaunan nurkalta joku ilta, kun jaksoin ottaa kännyn taskusta kuvaamista varten.

Miehet ovat pystyttäneet katosta traktoria ja työkoneita varten. Ylätontti näyttää rakennustyömaalta, mutta sehän se varmaan onkin. 
Ilta-aurinko laski naapurin metsään autotallin nurkalta. Pienet hetket luonnossa antavat voimaa aina.
Tyttönen istui leikkimään lattialle, kun ruokaa tein. Aluksi hän oli mun seurassa, mutta leikit veivät voiton. Hyvä niin. Hänestä on ollut niin paljon iloa meille kaiken keskellä. Olemme niin onnekkaita noista lapsenlapsista kuten myös lapsista. Elämä jatkuu heissä ja se onni, kun tulevat ilahduttamaan meitä.
Tänään poltin ikivanhoja kuittejani grillillä. Ne olivat odottaneet poistoa jo pari kuukautta työhuoneen lattialla. Miksi ei voi poistaa ajoissa ja hävityskin vie kuukausia? Miehen kuitit on lajittelematta, houh.

Syksy on ollut tosi "kiireinen". Kaikki tuntuu painavan päälle. Omat asiat, lapsen asiat, pää vaan surisee. Osaanko tukea lasta suuressa surussa ja auttaa edes jotenkin? Omat päätökset tulevaisuuden suhteen? Onko minulla oikeita sanoja, onko mun halaus riittävä? Olen lieden äärellä ja teen heille ruokaa, vanhan ajan muistojen, kuuntelen, en voi muuta.

Kiitos ja halaus teille lukijoille! Kiitos soitoista ja tuesta! Olen niin kiitollinen kaikesta. 

Valon pilkahduksia syksyynne! Tulen taas paikalle, kun aika on ja voimia.
Rakkaudella Molla.

keskiviikko 27. lokakuuta 2021

kauniit muistot

 

Meillä oli lumi maassa parina päivänä, kunnes vesisade sulatti kaiken. 

Hääpäivä ja syntymäpäivä oli ja meni. Neilikat pöydällä muistuttaa ja ilahduttaa.
Kuva Kristian Liljeström
Lauantaina koitti raskas päivä, kun saattelimme vävyn viimeiselle matkalle. Tilaisuus oli kaunis, pienimuotoinen. Lähimmät paikalla tukemassa omaisia ja muistelemassa. Tilaisuudesta jäi lämmin mieli, vaikka olihan se myös hyvin raskasta.
Kuva Kristian Liljeström
Kaunis kappeli hautausmaan keskellä, jossa siunaus toimitettiin. Sää oli poutainen. Muutama lumihiutale leijui ikkunan takana muistotilaisuuden aikana, mutta myös aurinko pilkisteli.
Tänään maa on sula ja nurmikkokin vihertää. Mutta syksy on vahvasti paikalla hämäryyden ja vesikuurojen myötä.

Aurinkoa syksyynne ja leppeitä tuulia! Voikaa hyvin!

maanantai 18. lokakuuta 2021

pari syksyistä kuvaa

 

Muuttolinnut lentävät etelään. Taivaalta kuuluu kaakatus ja sitten ilmestyy iso parvi. 


Maisema on syksyinen ja suurin osa lehdistä on jo maassa. Juu ei olla haravoitu. Mies ajoi leikkurilla osan jo silpuksi ja muut saa jäädä odottamaan kevättä.
Tytön asuntovaunu jää meidän pihaan talveksi. Poika oli piipahtamassa katsomassa meidän vanhuksien oloja ja kuvakulma sattui eli otin kuvan.

Elämä jatkuu, vaikka ei nyt jaksa kuvaillakaan ja ei tämä syksy muutenkaan innosta kuvailuun. Vettä sataa ja luntakin on luvassa. Huomenna on talvirenkaiden vaihto edessä, kun  viikonloppuna pakollisia ajoja.

Hyvää vointia täältä Majalta kaikille!


torstai 7. lokakuuta 2021

hetki ja kaikki on ohi ja lopussa

 

Meillä on hiljaisuus ja suru. Meille niin rakas menetti puolisonsa nopean, vaikean sairauden takia. Jäljelle jäi tyhjyys, sanaton hiljaisuus, pelko rakkaan jaksamisen puolesta. Kaunis sunnuntaiaamu näytti kauneuden kaiken tuskan äärellä. Elämä on hetki ja se päättyy niin äkkiä. Kiittäkäämme joka hetkestä ja rakastakaamme, kun se voi olla viimeinen hetki.

Mä kuvasin ja imin voimaa tuosta näkymästä. Luonto antaa vaan niin paljon mulle, meille, kaiken tämän keskellä.
Tänä aamuna kuvasin järveä, kun väriloisto oli mahtavaa. No en saanut sitä kännykällä talteen.

Elämän on jatkuttava ja yritämme tukea ja selvitä itse. Jokainen päivä on lahja ja jokainen tapaaminen on ihme. 
Kiitän, kun sain tutustua häneen, jonka aika oli mennä niin nuorena. Onneksi emme tiedä huomisesta ja lähtömme aika on arvoitus.
Sekava postaus, mutta nyt ei vaan jaksa muuta.
Kiitos kaikille, joille olen häiriköinyt! Ja teille, jotka jaksatte kulkea mukana, olette parasta! <3

lauantai 2. lokakuuta 2021

muutama iltakuva tästä illasta


 


Muutaman kuvan haluan tallettaa tänne muistoksi kauniista syksystä, ruskasta. Epäilen, että en tule muuten muistamaan.

Elämä jatkuu. 
Usein ajattelen, voiko tämä olla totta vai painajaista. Asiat etenee ja meidän on se hyväksyttävä. En voi enkä halua avautua enemmän, kun asia koskee muitakin kuin meitä.

Kaikkea hyvää teille kaikille! 

Tulen taas, vaikka vaan tallettamaan kuvia tästä ajasta. 

perjantai 24. syyskuuta 2021

Mollalla on kyynel silmäkulmassa

 




Syksy on ollut kaunis ja ensimmäiset pakkashuurteet on jo koettu. Syksyhommat alkaa olla paketissa ja talvi saa tulla.
Majalla ilmeni iso remonttitarve, johon meillä ei ole varaa. Meillä on onneksi joku joka sen haluaa tehdä, mutta meidän täytyisi löytää uusi koti. Minä introventtinä kauhistelen asumista muiden tykönä ja mitä mies puuhailisi sitten, No mietitään talven ajan ja ehkä olemme viisaampia sitten.
Jo vuoden ajan meidän läheinen on sairastanut hyvin nopeasti etenevää tautia. Nyt sitten toinenkin tosi tärkeä ihminen joutui sairaalaan ja ennuste, en tiedä, pelkään pahinta. Läheiset tarvitsevat meidän tukea, jos osaamme, ainakin läsnäoloa. Olen valvonut ja miettinyt. Me emme ole enää nuoria ja terveitä, mutta olemme paikalla voimien mukaan.
Jos en ole täällä, tiedätte varmaan syyn. Voihan olla, että roikun aina täällä, kun en muuta voi.
Kaikkea hyvää teille ja terveyttä! Muistakaa nauttia joka hetkestä, huominen on aina arvoitus!

maanantai 13. syyskuuta 2021

välähdyksiä meidän syksystä

 

Kynttiläkausi on korkattu terassilla


 
ja sisällä. Ostin kauppareissulla työpöydälle tuoksukynttilän ja pitkän sytkärin, jolla on kynttilät hyvä sytytellä. Tänä syksynä olen taas kaivannut oikeita kynttilöitä myös sisälle, vaikka siivotessa se kostautuu. Kynttilät savuttavan aina jonkun verran ja sehän tarttuu pinnoille.
Poika kaatoi muutaman puun. Tässä koivu kasvoi marjapensaiden vieressä. Toivottavasti marjasato lisääntyisi puun kaadon jälkeen ja saunan katolla lehdet vähentyisi.
Aloitin ajella alkuviikosta puita katon alle. Hidastahan se minulta oli, mutta ajattelin ajaa ajan kanssa. Naapurin mökiltä rouva piipahti ja katsoin mun taapertamista ja ähkymistä ja alkoi auttaa. Hän tuli sitten parina seuraavana päivänä miehensä kanssa ja ajoivat loput puut liiteriin. Mä olin siinä vaiheessa jo levon tarpeessa ja hitaana olisin vaan ollut edessä.
Maailmassa on vielä hyviä ihmisiä, jotka pyytämättä auttavat meitä vanhoja. Olen niin kiitollinen heille isosta avusta.
Poika piipahti katsomassa lattian alle meidän vanhalla puolella. Näyttää kuulemma aika kamalalta. Nyt olisi lottovoitolle tarvetta, että tuon saisi kuntoon ja lämpimäksi. Eläkeläisinä isommat investoinnit alkaa olla mahdottomia, vaikka rahaa ei muulle laittaisikaan. No katsellaan ja ihmetellään tilannetta. Onhan mahdollista jättää tuo osa asumatta tai lisätä taas kerros mattoja talveksi.
Tänään on satanut ja tuullut ja pikku hetken aurinko näyttäytyi. 
Sato on kerätty ja säilötty ulkoa, kun kylmiä öitäkin on jo ollut. Eilen sain marjoja, sieniä ja päärynöitä kotiin kuljetettuna. Niitä olen säilönyt tämän päivän. 

Haluaisin korvata kaikille meitä auttaneille, mutta enhän voi. Apua on vaikea saada rahallakaan, vaikka on jo raskaimpiin töihin kyselty. Ei aina haluaisi lähimpiä niillä rasittaa. Päivä kerrallaan mennään. Seuraavaksi täytyy alkaa sisällä siivota kotia talvea varten.

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille, jotka tänne eksytte! Ilahduttaa nähdä, että joku vielä jaksaa lukea mun höpinöitä.

tiistai 31. elokuuta 2021

mun oma tila, naisluola


 Työhuone kuvattu ovelta hiukan vasemmalle. Vasemmalla heti on siivouskomeron ovi. Vanhat lundiat ja pari vanhaa kaappia tornina. Kaapeissa on mun lääkkeet, korut, meikit ja muuta henkilökohtaista kamaa. Hyllyillä valmiita kortteja, papereita ja kortteilukamoja, ompelukone, ompelutarvikkeita ja sekalaista askartelutarviketta.
Pyöreän taulun olen saanut kastelahjaksi eli on jo "pari" vuotta vanha.
Saatu pikkuhylly jämäköittää tuon seinän rivistön, eivät pääse kallistumaan.

Mies teki mulle tuon tason, joka on pyörillä. Toimii kaiken tavaran laskupaikkana ja ristikkolehtikin täyttyy tuossa hyvin. Takana on korivaunuja ja valkoinen on mun uusi työtaso, jonka sain pojalta. Lamppu ja läppärin nurkkakin näkyy. Läppäri mulla on aina auki; luen uutiset, katson youtubea, tv-ohjelmat myös pyörii tuossa, WhatsApp auki, jos lapsilla asiaa jne, jne. En tuijota konetta koko ajan, vaan se on kaiken tekemisen taustalla. Tämähän on työhuone, mutta myös mun naisluola. Täällä rentoudun. Jotain ohjelmia katson miehen kanssa yhdessä isolta ruudulta, jota itse en osaa edes avata, enkä sulkea....no töpselin osaan poistaa seinästä. Mies katsoo pääasialllisesta teeveetä.
Työpöydästä oikealle on pyörillä oleva kori, jossa on roskis ja paikka poistuville lehdille. Seinän vieressä kaappeja, joita on saatu ja poistettu muista tiloista. Ovi on laputettu tehtävillä töillä, jotka on ennen talvea tehtävä. Musta taulu on vanha maalattu pelti, joka etsii seinältä paikkaa. Siuhen voi kirjoittaa liiduilla tai laittaa magneetilla esille..


Kaappeja lisää ja lokerikkoja pienelle sälälle. Lasikaapissa on kynttilöitä ja niiden alustoja ja valmiita koruja. Muovilaatikoissa on värejä, maaleja, stansseja, leimoja ym lajiteltuina.
Korkeassa kaapistossa on meidän kuitteja ja muita säilössä pidettäviä asioita. Ovessa roikkuu mun laukkuja ja muutama kestokassi.

Työhuone on suoraan eteisen edessä eli tästä saa mukaansa laukut ja muut kätevästi.

Työhuoneeseen on kerääntynyt tavaroita muualta asunnosta ja toimivat täällä ihan hyvin, kun vähän pyörittelee sopimaan. Peni huonehan tämä on, mutta mulle riittävä ja lähellä kaikkea. Eli voin samalla vahtia ruokia ja koneita omasta tilasta.

Minulta oli tätä toivottu ja nyt pikapikaa kuvasin. Toivottavasti joku saa tästä "rojuhuoneesta" jotain iloa.

Mukavaa jatkoa!