taivaan värejä

Meillä tehdään sähkölinjojen parannustöitä ja siitä johtuen sähköt on poikki muutaman tunnin. Maanantaina oli parin tunnin katkos ja tänään neljän tunnin. Siivouksia, ruuanlaittoja ja pyykinpesuja on pitänyt aikatauluttaa.
 

Maanantaina kävimme kaupassa pääsiäisruuat ja seuraavan viikonkin, hakemassa ennen ruuhkia. Eilen siivosin Majaan hiukan. Illalla luonto palkitsi kauniilla taivaalla. Kaksi edellistä kuvaa on eiliseltä.

Tänä aamuna heräsin näin kauniin taivaan alla. Pyykkikone on hurissut ja pian täytyy ruokaa lämmitellä ennen sähköjen menoa. Sitten on muutama tunti aikaa ihmetellä. Elämä pyörii nykyisin sähkön voimalla ja sitten sen vasta huomaa kun se poistuu.

Mukavaa pääsiäisen odotusta kaikille ja toivottavasti tekin saatte ihailla luonnon ihmeitä!

harmitusta ilmassa ainakin minulla

 

Tytön tuomat tulppaanit vaihtoivat väriä ja olivat edelleen niin kauniit. Muutaman päivän vielä säilytin niitä ja ihailin. Sitten alkoivat tiputtaa lehtiä ja oli haikeat jäähyväiset niille.

Ruokakaupasta tarttui neilikoita kimppu mukaan kaiken muun lisäksi, kun  kerrankin oli hyvä syy kukille.

Kauniin päivän kaunis ilta, vaikka päivä olikin hiukan haikea.

Mies vaihtoi tänään vuosikymmeniä ja hän olisi halunnut pienen ydinjoukon koolle kahvituksen merkeissä. Mutta tässä tilanteessa, emme voineet sitä toteuttaa. Tässä iässä nämä mahdollisuudet ovat ainutkertaisia. No kahvitelimme sitten kahdestaan. 

Seinällä on onnittelukortteja ja lapsenlapsen taiteiluja. Pieni tonttutyttö oli myös tehnyt ukille hienon kortin.

Posti toi paketin.  Kotiin kantautui uusia latureita ja niihin päähän uusia koneita. Uusi työtuolikin ilmestyi rikkoutuneen tilalle. Paljon muistamisia ja soittoja ilahdutti miehen päivää.

Tämä aika tuntuu välillä poistavan kaikki pienetkin ilon hetket, vaikka eihän  niin ole. Olen vaan niin harmissani, kun en saanut miehelle järjestää pientä vaihtelua tämän keskelle. Elämä on vaan...Ehkä mua harmittaa enemmän kuin miestä, tai hän ei näytä sitä.

Elämä jatkuu ja kevät tulee aikanaan. Voikaa hyvin!

melkein matkoilla ja koneiden metkut

 

Tytön tuoman jouluasetelman hajoitin ja istutin kahteen ruukkuun. Ne alkoivat heti kasvaa, kun pääsivät pienestä tilasta pois. Kaktuksetkin ovat viihtyneet ikkunalla. 

Valoilmiö taivaalla. Oliko ilta vai aamu, en muista. Harmaita päiviä on taas ollut ja pienikin valo täytyy kuvata.

Viikko sitten ajelimme katsomassa pojan remontin tuloksia. Hän on koko vuoden laittanut kotiaan ja me emme ole käyneet koko aikana. Uskalsimme lähteä, kun muutenkin olemme olleet tekemisessä. Oli outoa istua autossa läpi kaupungin, kun vuoteen en ole käynyt kuin  lähiruokakaupassa. Nytkin vaan ikkunan läpi katselin ja aika samalta näytti kuin vuosi sitten. 

Perillä olimme vajaan tunnin ja kotiin ennen lumipyryn saapumista. Heti se alkoikin, kun kotiin päästiin.

Mutta olipa pojan koti muuttunut, epäili melkein missä oli. Oma koti näytti sen jälkeen kovin nuhruiselta.

Tyttö piipahti talvilomallaan kukkakimppu kainalossa. Vuoden ekat tulppaanit mulla. Niin kauniit.

Meillä lapset asuvat lähellä, muutama kymmenen kilometriä välimatkaa, ja käyvät auttelemassa ja vointeja kuulemassa. Muiden kanssa emme sitten olekaan oltu tekemisessä.

Tänä aamuna tulikin taas lunta ihan sakeasti. Onneksi ei tarvitse lähteä tuohon keliin auton kanssa sotkemaan.

Pyykkikoneen puhdistus on ollut viikonlopun dilema. Olen puhdistanut sitä säännöllisesti ja etsinyt tietoa pesuaineista ym ja silti se oli taas järkyttävässä kunnossa. Saostumia oli ihan hävettävä määrä. Taidan olla liian vanha ymmärtämään nykykoneiden sielun elämää, houh.

Nyt siellä on pyykit ja täytyy mennä katselemaan tilannetta. Ehkä täytyy kaivaa pyykkilauta esille, jos sillä osaisi paremmin. Nykyvaatteet ei vaan taida kestää sitä käsittelyä.

PS. Nyt kone oli puhdas ja pyykit tuoksui puhtaalta, jospa tämä tästä taas.

Mukavaa viikkoa ruudun taakse!