Hyvää keskikesää kaikille!

 

Kesä on alkanut viileänä ja harmaita päiviä on ollut liikaakin. Muutama lämmin päiväkin on mahtunut, mutta lisää kaipaan.

Kiva on Kerimäen laivarannasta kuvattuna leikkikentältä.

Leikkikenttä on aivan meidän lähellä. Siellä on myös Paden-kenttää, liikuntapuisto, jalkapallokenttää ym. Tekemistä riittää kaiken ikäiselle. Laitteet  ovat myös hyvin hoidettuja ja turvallisia.

Olin tuolla lapsenlapsen kanssa, hän touhusi ja mä istuin. 

Kirkon lähelle tuli myös muikkupatsas kesänavaus- tapahtuman yhteydessä. Hyvältä tuo näyttää.

Sulkavan hautausmaalla oli noin komea alppiruusu. Ajelimme siellä vanhempien haudoilla.

Alkukesä on mennyt kotihommissa ja vaivoja kuunnellessa. Jotenkin aika vaan luisuu käsistä, vaikka mitään ei tapahdu. Kotona on oltu ja ihmetelty. Meiltä paljon, kun jaksettiin haudoilla käydä ihan eri kunnassa.

Askarrellut olen sentään omia "turhia" juttujani. Siinä saa aina lepohetken, jos jotain muuta on puuhaillut. Illalla aika menee omissa hommissa, kun mies viihtyy television ääressä.

Tänäänkin on satanut koko päivän ja sisälläkin on kylmä. Jospa se oikea kesäkin vielä tulee ja minäkin vilukissa tarkenisin edes sisällä.

Voikaa hyvin ja nauttikaa kesästä!

kuvia elo-, syyskuulta

 

Työvalo väsähti yhtenä ilta, yritin kääntää sitä. "Uusi" lamppu ja nyt jo hajosi. Taitaa olla melkein 40-vuotta vanha ja käytössä tosi paljon.

Piti sitten raahata itsensä lamppukaupoille ja samalla mukaan tarttui pallovalot käytävään. Alkaa olla jo pimeää iltaisin. 

Olen tuunaillut kortteja ja laitellut niitä ihmisten "iloksi". Tämä yksi tuli kuvattua ennen kuoren sulkemista.

Maailmalla oli komea puupino,

tyrni loisti keltaisena marjoista,

omenapuu notkui omenista.

Sain ottaa omenoita ja tein piirakan niistä tänään. Kaadoin sulatetun voin lavuaariin ja jauhoja lensi ympäriinsä. Mun tekeminen alkaa olla yhtä sotkemista. Omenia jäi vielä, mitähän uskaltaisi tekemään niistä.

Pari kertaa koko kesänä on liikuttu ruokakauppaa kauemmaksi, kun joka päivä on elämässä muuttujia. Periaatteessa kaikki hyvin, mutta aina pientä viemässä jaksamista. Kuviakaan ei tule otettua omista pienistä nurkista, kun tekeminenkin on vähäistä.

Kesä oli ihana ja lämmin. Istuin takapihalla ja nautin lämmöstä Sisällä ei ollut liian lämmin, kun kaihtimet piti kiinni. 

Elämä jatkuu ja nautin sulasta maasta niin kauan kuin on. Liukkaus hankaloittaa liikkumista, mutta siitäkin selvitään.

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

Hyvää juhannusta!

 

Ihmeitten aika ei ole ohi. Mun vielä aika pieni kaktus alkoi kukkimaan. Ihan suu auki olen sitä katsellut.

Me menemme piipahtamaan vanhoissa maisemissa. Poika hakee meidät ja olemme ainakin yhden yön siellä. Miehellä on ollut ongelmia sairauden kanssa ja on nyt lääkärissä. Ei suurempia ongelmia, mutta kuitenkin. Toivottavasti saa apua. 

Iloitsen, kun saan touhuta pojantytön kanssa hiukan kauemman aikaa ja onhan kiva katsella järvimaisemaa.

Toivotan oikein hyvää juhannusta kaikille!

Äitienpäivä ajelulta

 

Mua on hellitty kukilla

Viikko sitten tyttö kävi perheensä kanssa . Ikkunat tuli pestyä ja verhot vaihdettua ja komea kukkakimppu jäi pöydälle. Eilen olimme pojan perheen luona syömässä ja kukkakassin kanssa lähdin kotiin.

Mies myös osti minulle kukan.

Kiitos kaikille! Nyt vaan nautin kukkapaljoudesta.

Tänään ajelimme Punkaharjun ohi. Siellä oli upeita puita ja pieni katos. Kiva ilma ajella, kun ei ollut liian kuuma. Hiukan myös kävelimme, vaikka paikoin tuuli oli jäätävää. Nyt on jo enteitä, että saisimme lämmöstä nauttia.

Kotimatkalla törmäsimme tälläiseen näkyyn. Valtava määrä eri lintuja. Sorsia, hanhia ja pesivä joutsen pari ainakin. Voi, kun olisi ollut oikea kamera. Mä en kännyllä saanut tarkkoja kuvia, mutta tässä muutama silti.

Huhtikuu oli kylmä. Piha suli monta kertaa ja peittyi lumella. Välillä satoi jäätävää vettä ja tuntui, että koskaan ei lämpiä. Mutta jospa nyt saisi istua hetken edes pihalla ilman, että olisi aivan jäässä.

Mukavaa kevään jatkoa kaikille!

Kuvia pieneltä jouluretkeltä

 

Jouluaaton iltapäivällä tyttö haki meidät ja ajoimme entisiin maisemiin viettämään aattoa.

Keli oli mennessä hyvin sumuinen, mutta tyttö ajoi varovasti ja pääsimme turvallisesti perille.

Meitä odotti täydellinen jouluateria ja pukkikin oli lahjat jättänyt kuusen alle. Ilta meni katsellessa tytön iloa lahjoista ja seurustellessa. Kahviakin saimme kera täytekakun.

Ilahdutti nähdä kuinka kauniiksi nuoret olivat saanet tuon vanhan majan ja joulutunnelma hehkui joka puolella. 

Meillä on niin paljon muistoja täältä ja nyt on nuorien vuoro uusiin muistoihin.

Kiitos heille tuosta illasta!

Illalla tulimme kotiin. Seuraavana päivänä tyttö tuli perheineen meille ruokailemaan. Hänen nuoret olivat edellisenä iltana muualla ja nyt oli ilo nähdä heitäkin. Samalla saimme vähät jouluruokamme käytettyä.

Tapani meni lepäillessä kahdestaan.

Nyt on jo edessä vuoden vaihtuminen, jonka olemme kahdestaan kotona. Pakkasia lupaa eli on hyvä olla kodin lämmössä.

Mukavaa vuodenvaihdetta ja onnea uuteen vuoteen!

Kiitän myös teitä siellä ruudun takana, kun jaksatte piipahdella täällä. Jospa jaksaisi tänne uuttakin kehitellä? Sen näkee eli mennään voimien mukaan.

Muistojen poluilla

 

Viikko sitten ajelimme Ahvensalmelle, jossa asuimme noin 20 vuotta. Tässä on näkymä Ahvensalmen kauniilta hautausmaalta. Kiertelimme ja katselimme hautoja. Tunsimme heistä melkein kaikki. Monta muistoa tuli mieleen.

Hautausmaan kappeli on pieni. Sieltä siunataan vainajia ja jouluaattona on hautaushetki. Usein kävelimme sinne naapurini kanssa ja siitä se joulu aina alkoi.

Pysähdyimme sitten Oraviin ja nautimme makoisat kahvit Oravin kyläkaupan kahviossa. Siinä on myös ravintola samassa rakennuksessa ja hotelli vieressä. Lähitienoilla on myös vuokrattavia lomahuviloita. Kaunis paikka kanavan varrella. 

Kanavan toisella puolella on vanha kyläkauppa, joka oli toiminnassa meidän asuessa. Rakennuksessa on nyt ehkä asuntoja tai vuokrattavia lomahuoneita.

Oravin silta kuvattuna vanhan kaupan puoleiselta rannalta.

Samalla puolella oli myös Makasiiniravintola ja takana näkyy nykyisen kyläkaupan maisemia.

Ahvensalmi ei ole paljoakaan muuttunut kolmeenkymmeneen vuoteen, jonka olemme olleet sieltä pois. Kyläkauppa ja -koulu on lakkautunut sieltä ja joku maatila on laajentunut ja muutama talo on tyhjillään. Kaunis paikka sekin ja hyvä kasvattaa lapset maalaismaisemissa, jossa silloin palvelut oli hyvin saatavilla.

Oravista on poistunut pari kauppaa, neuvola, pankki ja posti, kuten maalla on yleistä. Matkailu on tuonut uuden kaupan, ravintolan, hotellin ja paljon muuta. Linnansaaren luonnonsuojelualue on aivan vieressä ja laivalla pääsee muuallekin.

Olisimme olleet tervetulleita ainakin muutamaan paikkaan, mutta en jaksanut nyt kerralla enempää. Ajelimme sitten Enonkosken kautta kotiin. Sieltä jäi kaikki kuvat ottamatta, kun väsymys iski.

Tänään siivoilin norkkoja ja muutakin pois lattioita, että viikonloppu sopii sisään.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

kukkia ja ikäkriisiä

 

Naistenviikon kukat loistavat vieläkin pöydällä. Kukkakimppu piristää arkista elämää. Kiitos puolisolle kukista!

Saimme myös parit yllätysvieraat. Kesä saa ihmiset liikkeelle. Vieraat tuo aina uusia ajatuksia ja taas jaksaa eteenpäin. Voisipa toivoa kerran viikossa juttuseuraa. Onneksi lapset piipahtelee ympäri vuoden, muuten erakoituisimme kokonaan.

Mulla on ikäkriisiä aina, kun lapset vanhenee. Kuinka he alkavat olla vanhempia kuin äitinsä? Poika täytti täysiä kymmeniä ja saimme kutsun kakkukahveille heidän kotiin. Kiitos heille kutsusta! Taivas alkoi tummua ennen sadetta, kun olimme lähdössä kotiin.

Sateenkaari vilahteli tullessa. Liikkuvasta autosta en kännyllä saanut parempaa kuvaa. Sateenkaaren päässä on aarre, olen kuullut. Löysimme se omasta kodistamme. Oma koti on aina kullan kallis, missä se onkaan.

Tänään on satanut koko päivän. Kastuinkin kunnolla, kun rollaattorin kanssa kaupasta tulin. Poika sanoo sitä äiteen mopoksi. Tänään olisi mopo vaatinut tehokkaamman koneen, että ei olisi kastuttu.

Kohta on elokuu, sadonkorjuun kuukausi. Mulla taitaa sekin jäädä väliin, kun matot on likaiset. Mutta näillä mennään päivä kerrallaan ja ihailla muiden saaliita.

Voikaa hyvin ja nauttikaa loppukesästä!

Auto ajelulla

 

Sunnuntaina oli puolipilvinen ilma eli hyvä ilma ajella autolla, jossa ei ole ilmastointia. Olimme myös aika pirteitä kumpikin ja innostuimme lähtemään tien päälle. 

Ensin ajoimme Savonlinnaan Pääskylahden hautausmaalle, jossa on vävymme hauta. Ostin mennessä ruusukimpun ja siitä jätin haudalle pari ruusua.

Seuraavaksi ajoimme Sulkavan hautausmaalle. Siellä lepää meidän molempien vanhemmat ja toiset isovanhemmat ja paljon myös muita sukulaisia ja tuttavia. Kiersimme monella haudalla ja jätin ruusuja myös sinne.

Monta vuotta on vierähtänyt ilman haudoilla käyntiä. Syitä on monia ehkä myös saamattomuutta hiukan. Nyt jaksoin tallustella hiljakseen kaikki tärkeät haudat. Onhan hautausmaalla aina myös niin kaunista ja rauhoittavaa, vaikka myös kaipuuta siellä lepääviin ihmisiin.

Sulkavalla vihittiin käyttöön Aurinkopuisto keväällä ja ajelimme sen ohi, kun melkein vieressä olimme.

Aurinkokennoja on valtavasti, 9200 kpl. Koko kunnan sähkön tarve katetaan noilla.

Piipahdimme myös katsomassa terassin tekoa kotimatkalla. Söimme eväitämme pihalla ja saimme kahviakin omistajan keittämänä.

Reissu onnistui hyvin, vaikka olinkin aika väsynyt loppu illasta kotona. Minulle tuli hyvä tunne, kun jaksoin kierrellä läheisten haudoilla. 

Jos voimia on, ainakin yhden hautausmaan haluan kierrellä vielä tänä kesänä. Kunto ei tästä enää varmaan  kohene. Mies jaksaa vielä ajaa autolla pieniä matkoja, tulevasta ei tiedä enää tässä iässä.

Voikaa hyvin!

Matkalla juhliin ja kotiin

 

Saimme kutsun juhliin Saimaan rannalle. Ilma lämpeni ja aurinkokin ilmestyi valaisemaan juhlapäivää. Tuon parempia maisemia ei voi juhliin valita. Juhlat olivat lämminhenkiset ja tarjottavat olivat niin makoisia. Kiitos, että saimme olla  mukana!

Kortin tein meidän yhteislahjaan (Tuon laitoin vaan kiireessä hyväksyttäväksi ja paremmin jäi kuvaamatta)

Piipahdimme myös oikean Majan seutuvilla. Löysimme innokkaan koirakuiskaajan työssään. Näin koira pysyy omalla pihalla, hih.

Nuo niin tutut, mutta koko ajan muuttuvat maisemat. Vaikka uutta tulee, järvi on aina sama. Me ei enää jaksettu touhuta ja onneksi nuoremmat jaksaa. 

Tuo maisema täytyy varmaan kuvata joka kerran, kun tuonne asti jaksaa ajella. Kun yli 40-vuotta noita maisemia on katsellut, eihän ne enää mielestä lähde. 

Kotimatkalla jo melkein kotona. Tämä on jo koti, kodista puhun ja kotiin tulen. Täällä on hyvä olla tässä hetkessä, mutta muistoja saa olla ja täytyykin.

Eilinen oli kiva päivä. Ilma suosi ja tapasi taas ihmisiä. Nyt olen tosi väsynyt ja kipeäkin eli olen vaan. Ulkona on jo lämmin ja mukava istuskella lämmössä takapihalla ja muistella.

Lämpöä kesäänne ja mukavaa kesäkuun jatkoa!

Valoja ja kukkia

 

Ostin pari aurinkokenno valaisinta takapihan pöydälle omaksi iloksi. Sähköjuttuja en hankkinut tässä maailman tilanteessa ja vanhassa kodistakin niitä voi hakea. Katsellaan tilannetta ja haetaan, jos tilanne sen sallii. Kaipasin vaan tuonne pientä piristystä.

Poika palkittiin nuorena yrittäjänä ja minä äitinä sain kukat. Oli niin komea kimppu, että kuvaan ei mahtunut. Ruuankin sai syödä kuin puu varjossa ja vieläkin osa tuosta on maljakossa. Olen otettu kunniasta saada tuo kimppu, kiitos.

Kävimme ostosreissulla katsomassa vävyn hautaa, joka oli saanut kiven. Hautausmaa oli niin kaunis. Saimme taas suru-uutisen. Tämä elämä on luopumista rakkaista, sielunmaisemasta. Nyt on vielä pakko jättää hautajaisetkin väliin, kun meille matka on liian pitkä. 

Tyttö aina totesi, että etu-ovemme on autio ilman kukkia. No oli meillä lyhty ja iso nimikyltti, mutta nyt on myös kukkia. Kauppareissulla löysin ison ruukun ja siihen syysväriä.

Elämä on kotihommia, jotka vie joka päivän enemmän aikaa. Lepohetkiä tarvitsemme molemmat enemmän, mutta sitähän vanhuus on. Hiljaista hissuttelu aamusta iltaan ja onneksi meitä on kaksi. Syyskuu on jo puolessa, joka tuntuu uskomattomalta. Kynttiläkausi on jo alkanut ulkona ja pari tuikkua poltin jo sisälläkin.

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille lukijoille!

vettä, taivasta, kanervia

 

Kun nostaa silmästä ylös, näkee täälläkin kauniita auringonlaskuja. Kurkkiakin näin taivaalla eräänä iltana kuin myös parvia pikkulintuja. Kaikkialla on kauneutta, kun sen huomaa arjessa.
 

Ajelimme entisiin maisemiin, kun mies haki renkaat ja muutakin pientä sieltä. Niin kaunista ja tuttua, mutta myös uutta ja erilaista. 

Kanerva kukki metsäpolun varrella.

Tuttu polku, jota olen tallustellut useamman kerran.

Lämmintä on vielä piisannut, mutta välillä viileää ja ukkosia ja sateita. Päivä menee täälläkin aamusta iltaan. Syksy lähestyy ja tähdetkin on jo ilmestynyt öiselle taivaalle. 

Toivon teille lämpimiä, hämyisiä elokuun iltoja!

Palailen taas, kun on kertomista tästä meidän arjesta!