torstai 11. elokuuta 2022

vettä, taivasta, kanervia

 


Kun nostaa silmästä ylös, näkee täälläkin kauniita auringonlaskuja. Kurkkiakin näin taivaalla eräänä iltana kuin myös parvia pikkulintuja. Kaikkialla on kauneutta, kun sen huomaa arjessa.
 

Ajelimme entisiin maisemiin, kun mies haki renkaat ja muutakin pientä sieltä. Niin kaunista ja tuttua, mutta myös uutta ja erilaista. 
Kanerva kukki metsäpolun varrella.
Tuttu polku, jota olen tallustellut useamman kerran.
Lämmintä on vielä piisannut, mutta välillä viileää ja ukkosia ja sateita. Päivä menee täälläkin aamusta iltaan. Syksy lähestyy ja tähdetkin on jo ilmestynyt öiselle taivaalle. 
Toivon teille lämpimiä, hämyisiä elokuun iltoja!
Palailen taas, kun on kertomista tästä meidän arjesta!

tiistai 2. elokuuta 2022

pienet hääjuhlat

Saimme osallistua viikonloppuna poikamme häihin maailman suurimmassa puukirkossa täällä Kerimäellä.
 
Kirkko on kaunis ja mahtava. Meidän juhlaväki mahtui hyvin istumaan, hih.

Tuore aviopari poistui tyylillä vihkitilaisuudesta.
Juhlapaikka odotti meitä Puruveden rannalla. Ilma oli sateinen, mutta tunnelma sisällä lämmin. Poikamme ja miniämme oli järjestänyt juhlat kaikki huomioiden. Ruoka oli maittavaa ja orkesteri soitti hyvin. Ohjelmaa oli sopivasti ja tunnelma oli rento.
Me viihdyimme useamman tunnin ja tanssimmekin hiukan. Kiitos heille kivoista juhlista ja onnellista tulevaa aikaa.

Elokuu alkoi huomaamatta ja arki palasi elämään. 
Satoisaa elokuun alkua kaikille!

maanantai 25. heinäkuuta 2022

Elämä alkaa sujua hiljalleen.

Vaihdoimme isomman kaappipakastimen ja saimme siihen mahtumaan mansikoita talven varalle. Omasta pihasta emme nyt saa satoa. Jospa ensi kesänä olisi tomaatti- ja kurkkupuska edes, niille tuossa olisi tilaa. Hiukan haikeaa on, kun on tottunut saamaan satoa omasta maasta. 
 
Nimipäivät tuli vietettyä ja poika kantoi kukan minulle. Nuppuja tuossa oli ja nyt alkaa olla näyttävä, kun ne avautuu. Kiitos hänelle! Kukista on aina iloa.

Eilen oli sateinen päivä ja ajelimme Majalle kakkukahville. Haimme ruohonleikkurin ja muutaman tarvitsemamme tavaran. Kaikki näytti tutulta, mutta erilaiselta kuitenkin. Löysin tontin laidalta pari kantarelliakin. Neuvoin nykyisille omistajille myös pari muuta sienipaikkaa. Itse en sateeseen viitsinyt metsään mennä. Saavat he sitten edes yhden soosin.
Kukkapenkin päässä kukki mun äitienpäiväruusu. Kiva, jos ilahduttaa nykyisiä asukkaita.
Toimme myös tänne perunoita ja kasviksia, kun mies niitä keväällä istutteli. Vielähän siellä on tavaroita, joita tänne tuomme ja samalla täytyy ainakin perunoita ottaa. Kun saa auton talvirenkaat ainakin tänne, täytyy sitten luovuttaa avaimet pois. Emme nytkään mene ilman ilmoittamatta ja kun muita on paikalla. 

Uudessa kodissa normiarki alkaa sujua ja koneitakin osaan jo käyttää aika hyvin. Mitä kaipaan entisestä? Sain napata omalta pihalta kaikkea ruoka-aineksia ja metsästä marjoja ja sieniä. Onhan täälläkin metsiä, mutta emme taida enää jaksaa uusia sieni- ja marjapaikkoja etsiä. Vanhoihin paikkoihin on täältä matkaa ajella ja ei sitten jaksa enää metsässä samoilla. No kaikella on aikansa ja nyt on tämän aika.

Mukavaa heinäkuun loppua! 
Meillä on tulossa juhla viikonloppu ja hissutellen mennään tämä viikko. Jaksetaan sitten edes hiukan nauttia juhlista.

perjantai 15. heinäkuuta 2022

Taivas näkyy täälläkin

 

Etupihaa kaktuksien takana

Aurinko laskee täälläkin ja taivastakin näkyy
Kauppamatkalla ajelimme katsomaan maisemia muutaman kilometrin päästä. Meillä on ranta muutaman sadan metrin päässä, mutta se on vielä kuvaamatta.
Joku kukkakin on pihalla. Nimenkin jo kuulin, mutta unohdin.
Takapihalla on kiva salapolku. Sieltä kautta saa ruohonleikkurin pihalle ja muutakin pihajuttuja.

Aika on mennyt nopeaan. Koti alkaa olla kunnossa, järjestelty ja siivottu. Ikkunoita en jaksa pestä, vaikka likaiset ovatkin. Kaihtimet peittää hyvin, jos syksyllä jaksaisi pestä. Tyttö laittoi jo verhot paikalleen ja me ostimme muutaman maton, jospa kaikuminen loppuisi. 

Rahaa on palanut ihmeen paljon muuton yhteydessä. Ison talon asiat ei vaan sovi enää tänne ja tänne oli sitten hankittava uusia. Nyt vasta olen jaksanut tehdä ruokaa, kun tuo järjestäminen vei kaikki voimat, eli ruokalaskukin kasvoi kummasti. Kukkia olisin halunnut pihalle, mutta ehkä ne jo unohdan.

Pari päivää väsymys on painanut ja aika on mennyt levätessä ja pikku hommissa. Nyt on hyvä hetki hiukan vetää henkeä ennen loppukuun hulinoita.
Mukavia keskikesän päiviä kaikille!

sunnuntai 3. heinäkuuta 2022

Olemme muuttaneet uuteen kotiin.

 

Juhannuskukat Majalla

Viimeinen juhannus Majalla
Viimeinen saunailta
Uusi takapiha. 

Uudessa kodissa on nukuttu yksi yö. Muutto sujui lasten ja lapsenlapsen auttaessa. Myös Majan naapurit tulivat kantamaan muuttolaatikoita muuttoautoon. Me miehen kanssa lähinnä katselimme. Hellettä oli riittävästi, yli 30 astetta. Tytönpoika ajoi meidän auton ja me pääsimme herroiksi ilmastoidussa autossa. Lapset myös auttoivat kulkureitit tyhjiksi ja sänkyyn lakanat, tekniikan asennuksissa ja tärkeimpien tavaroiden etsinnässä esiin. 
Olemme itse pikkuhiljaa järjestelleet ja ehkä tämä alkaa pian sujumaan. Itse olen käynyt ainoastaan takapihalla, mutta aamulla on pakko mennä kaupoille ostamaan kaikkea tarpeellista.
Ei voi aloittaa uutta, jos ei ole viimeisiä hetkiä.
Mukavaa jatkoa kaikille!

keskiviikko 22. kesäkuuta 2022

Mukavaa juhannusviikkoa ystävät!

 

Poika raivasi rantaa,  kuva ennen

Ja kuva jälkeen, nyt tilaa rantaleikkeihin ja auringonottoon enemmän
Isä siivoaa rantaa ja tytär pavia, entä mummo=istuu vaan laiskana
Tämä kuva on aamuyöstä noin kolmen pintaan. Oli ns. uneton yö ja jaksoin hiukan kuvata. Välillä näitä vaan tulee ja ihan ilman juhlimisia.
Aika on mennyt laatikoiden kanssa seurustellessa ja niiden välissä pyöriessä. Pakattavaa on vielä ja välillä täytyy viedä tavaraa kierrätykseen. Noin viikon päästä on muutto ja silloin kaiken on oltava valmista. Työhuone ja vaatehuone alkaa näyttää kaaokselta ja osin keittiö. Pölyä on joka paikassa, kun siivoaminen alkaa olla mahdotonta.
Muuttoautoon pakataan meidän sängyt, yksi kaappi, työpöytä ja muutaman kymmenen erikokoista laatikkoa ja ehkä myös vaatepusseja. Meidän huonekalut ei sovi pienempään asuntoon eikä matot. Sohva ja ruokapöytä jo meitä siellä odottaa ja kodinkoneet, joista osan varmaan joudumme vaihtamaan. Juhannus menee pölyä imemässä ja laatikoita ihaillessa. Onneksi tuo maisemassa on tuossa edessä koko ajan. Sen jälkeen ihailemme Puruvettä. Ihan ei ikkunasta näy, mutta matkaa ei ole monta sataa metriä Eli uutta kohden vaan.
Mukavaa juhannusta kaikille! Ja tavataan ainakin muuton jälkeen, jos ei ennen sitä.

tiistai 7. kesäkuuta 2022

uutisia ja matka surujuhlaan

 

Lähdimme lauantaiaamuna kello kuusi ajamaan kohti Mäntsälää. Tyttö lähti meille kuskiksi ja myös saattamaan kummisetää viimeiselle matkalle. Mäntsälässä on on komea tiilinen kirkko.

Miehen veli sai kauniin muistojuhlan. Tytön avustuksella mekin pääsimme osallistumaan tilaisuuteen. Palasimme heti muistotilaisuuden jälkeen kotiin. Matkaa tuli päivässä yli 500 kilometriä ja rankkaa oli myös meillä matkustajilla. 
Päivä oli puolipilvinen Mäntsälässä. Matkalla saimme muutaman sadekuuron. Ilma oli suotuissa matkustamiseen.
Meidän matkat alkavat nykyisin olla surun täyteisiä. Matkustaminen on rankkaa ja lapsia ei kaikkeen voi vaivata. Nyt tyttökin halusi lähteä ja yhdessä matka kului nopeammin.



Luonto on niin kaunis vehreä. Taivas loistaa monissa väreissä. 
Kielot kukkii pihamaalla ja monet muutkin kevätkukat. 

Elämässä on surua ja haikeutta. Kuolema kosketti taas niin läheltä ja ikävä on kova. 
Maja on myyty ja uusi asunto ostettu ja pakkailemme tavaroitamme. Paljon on hävitetty ja vieläkin karsimme. Nyt on vaan oltava tarkkana, että kaikkia muistoja ei hävitettä. Kerron enemmän, kun päivämäärät tarkentuu. Tuo maisema vaan kiehtoo ja sitä tulee ikävä ja tätä rauhaa ja hiljaisuutta. Mutta kaikkeen tottuu ja elämän on kuljettava eteenpäin ja vaikeatkin ratkaisut on vaan tehtävä. 
Hyvää alkukesää kaikille ja aurinko päiviinne!