Helteiset terveiset lukijoille!

 Mies on kerännyt mustikoita ja mä olen ne siivonnut. Mä en tällä helteellä uskalla metsään tassutella.

 Muutama metsämansikka ja mustikoita=eilinen iltapala.

 Lauran Ommellus avasi kesän alussa myymälän kirkolle. Hän ompelee laukkuja,  tekee korjausompelua ym. Ihan sulkavalainen yrittäjä ja kiva saada hänen tuotteittaan nyt myös omalta kylältä.
Vieraiden kanssa jo liikkeessä piipahdimme ja tytölle ostin hellemekon sieltä. Laukut jäi mieleen ja viikolla kävin tuon pikkulaukun ostamassa. Sopivan kokoinen kännylle, lompakolle ja avaimille, kun isompaa laukkua ei jaksa raahata. Tuo myös kulkee isomman laukun sisällä näppärästi.
Hänellä on myös isompia laukkuja mynnissä. Voi olla, että tarvitsen senkin vielä, hymm.
Hänellä on myös verkkokauppa lauranommellus
Postaus ei ole yhteistyö. Minusta on kiva, kun täältäkin löytyy jotain. Vahinko, kun en jaksanut kuvailla liikeellä, tämä helle.

 Illalla kävelin pihalla ja kuvailin hiukan.

 Orvokit ovat kasvaneet valtavaksi tänä kesänä.

 Järvi oli tyyni ja kaunis.

 Vahinko, että en osaa kuvata. Värit ei toistu kuvissa.

 Taitolaji tuo kuvaaminen, mutta kuvaan silti ilman taitoa.

Ehkä kamera täytyisi etsiä esille ja ottaa mukaan kuvauksiin.

Myönän, että tämä helle on minulle liikaa. Pakolliset kotihommat teen ja sitten veto on poissa.  Täytyy vaan juoda paljon ja olla itselleen armollinen, vanhan kroppa ei enää ole nuori.

Ensi viikoksi on luvattu niin viileitä kelejä, että helteiden totuttama kroppa taas tarkenee. 10- 13 astetta päivällä kuulostaa jäätävältä näiden helteiden jälkeen. Sitten on hyvä alkaa karkoittaa pölypalloja nurkista ja rättiä heiluttaa tasoilla.

Toivottavasti olette nauttineet, sietäneet helteitä! Ehkä ensi viikolla on villasukat jo tarpeen, hui. Voikaa ja hyvin ja vielä on kesää jäljellä!

talkoita ja satoajatuksia

 Viikolla piipahdimme auttamassa puuhommissa kiireisiä nuoria. Minäkin seisoin puukasan vieressä ainakin edessä. Työteho oli siinä ja siinä, mutta puut on katoksessa muiden ahertaessa.
Ruoka- ja kahvipöydässä olin mukana nauttimassa herkullisista tarjouksista.

 Olen tehnyt jäätelöä pari kertaa. Tuo annos meni, kun talkoista kotituimme.

 Eilen leivoin raparperipiirakkaa, kun maassa oli muutama varsi. Lisäsin tuohon valkosuklaata ja taisihan tuo olla ihan syötävää.
Tein myös kinkku-aurajuustopiiraan. Se jäi kuvaamatta.

 Usein tähän aikaan vuodesta olemme jo saaneet omasta maasta kurkkuja ja tomaatteja.
Vesimelooni edes kasvaa ja toinenkin taitaa olla tulossa.

 Näitä on vaan muutama ja punastumista saa odotella.
Meillä on ollut öisin erittäin kylmää heinäkuuksi ja se kai viivyttää kasvamista. Kurkkukin kukkii hyvin, mutta siinähän se onkin.

 Persiljaa sentään saa jo omasta maasta,

 samoin tilliä.

Yksi kurpitsa on syöntikokoinen, jospa se tästä iloksi muuttuu.

Perunoitakin on jo muutaman kerran maisteltu omasta maasta.

Mies on katsellut marjatilannetta ja mustikoita ei kuulemma oikein lähellä ole. Toivoaan, että omat vähäiset marjat saisimme ilman autolla ajeluja.

Sienienkin olis jo aika nousta, mutta odotellaan kärsivällisesti.

Kivoin aika kesästä alkaa olla käsillä, kun omalta pihalta saa paljon lisuketta ruokaan. Ja toisaalta rankin aika, jos säilömistä löytyy ja kasvaa. Päivä kerrallaan ja tehdään jaksamisen ehdoilla.

Joku muilla alkaa sadonkorjuu ajatuksen pyöriä mielessä? Harva enää taitaa säilöä tai keräillä marjoja ja sieniä. Taitaa olla meidän vanhojen iloja, saalistamisen himoa.

Mukavaa naistenviikon jatkoa kaikille lukijoileni!

heinäkuinen ajelu kahville

 Eilen ajelimme pikku-neidin nimipäiville. He olivat päiväkavelyllä, kun saavuimme. Lahjakin jäi paketoimatta, kun mennessä kävin sen ostamassa. Pakkauslaatikko oli onneksi värikäs ja siinäkin riitti katselemista.

 Menimme sisälle ja sankari sai kesäisen mansikkamekon päällensä. Mekko löytyi edellisenä viikonloppuna, kun olimme yhdessä shoppailemassa ihan meidän omalla kylällä. Onni, kun täällä on noin taitavia tekijöitä ja nyt on kauppakin avautunut.
Lahja taisi olla mieleinen, kun sitä noin tarkasti tutkittiin.
Miniä oli leiponut suolaista piirakkaa ja maistuvan, kauniin mansikkakakun. Minä ahneena söin vaan ja unohdin kokonaan kuvaamisen.

Taivas oli tumma kotimatkalla ja vettä satoi paikoin. Minulla oli kotona pyykit ulkona kuivumassa ja jännitin kastuivat ne. Kotona mies meni ne heti ottamaan sisälle, kun itse purin ruokaostokset. Niin saimme ne melkein kuivina sisälle ja kohtahan vettä alkoi sataa kunnolla.

Viikko on taas mennyt nopeaan ja nuo juhlat antoivat mukavaa vaihtelua arkeen.
Kylällä on menossa kova tohina, kun Suursoudut ovat käynnissä. Toivottavasti soutuvieraat viihtyvät.

Me odotamme vieraita viikonlopuksi iloksemme. Ilahduttaa mieltä, kun mekin olemme jonkun mielessä.

Hyvää viikonloppu kaikille!

Ristiriiaisia tunnelmia

 Takana sosiaallinen, mukava viikko ystävien kanssa.

 Olotila on myös väsynyt ja ristiriitainen. Syöpä hypähti taas liian lähelle ja saa olon epävarmaksi. Se on jo sanana jotenkin pelottava ja kun se kohtaa kauan tuntemani ihmisen, hui.

 Vieraat toi kakkutarpeet mukanaan, kun syntymäpäivä sattui kohdalle meillä vierailun aikana. Mä olen niin huono tekemään kakkuja, kun ne vaan jää suurimmaksi osaksi syömättä. Tuo onneksi meni. Minäkin otin kahtena kertana, vaikka toinen kerta ei oikein enää maistunut. Eka annos oli ihan syötävää myös eiyhtään kakkufanille.

 Kävimme myös ihailemassa uutta hienoa, valmistumassa olevaa siltaa. Voi tsiisus, kuinka se on korkea. Kuinkahan sen uskaltaa ylittää aikanaan?

 Tänään shoppailtiin tonttutytön ja hänen vanhempien kanssa. Sain ostaa tyllerölle mekon. Mietin vaan, kuinka huono mummo olen, kun en uskalla, jaksa ottaa häntä meille hoitoon. Onko mulla se laiskuutta vai mitä?

Aurinko valaisi illalla kauniisti rannanpuolta saunan jälkeen.

Saan olla onnellinen niin monesta asiasta. Olen kuitenkin säästynyt monelta sairaudelta, jonka hänkin saa ilman huonoja elämäntapoja ja liikapainoa. En ymmärrä, miksi säästyn.

Jospa tämä huono ja laiska mummo poistuisi illan hämärään ja peiton alle elokuvien pariin.

Voikaa hyvin ja nautinnollista heinäkuun jatkoa!