Mukavaa tammikuista viikonloppua!

 Orava käy melkein joka aamu syömässä tiinun päällä olevasta siemen automaatista.Kuva on huono, kun känny ei vaan tarkenna ja oravalla on hyvä suojavärikin.
Alkuviiikossa oli tämä lumitilanne.

 Iltataivas ja  luntakin värin verran tontin rajalla.

Viime yönä saimme taas hiukan lunta. Tänään olikin kaunis talvinen päivä.

Odottelen tässä viikonloppu vieraita. Toivottavasti pääsevät turvallisesti perille. Eilen sivutie oli paikoin tosi liukas. Jos lumi ei juuttunut kiinni, niin keli voi olla tosi petollista.

Toivotan teille kaikille mukavaa talvista viikonloppua!

Leikkimistä ja vesisadetta

 Joku yö heräsin kohinaan. Meni hiukan aikaa ennen kuin tajusin , että vettä satoi. Muistan kyllä jotain vuosia, kun tammikuussa oli vastaava ilma. Kun elää tarpeeksi kauan, kaiken on jo kokenut.
Nämä nopeat vaihtelut on vaan haastavia. Pari päivää sataa vettä ja sitten taas pikku pakkasta.

 Tiet ja pihat ovat osaksi jäätiköllä. Meidän tie on osaksi aivan sula ja taas paikoin luistelurataa. Kävellen liikkuminen on haasteellista. Potkurin tarvitsisi jäätikölle ja osan matkaan saisi sitä taas kantaa. Olen siis pysynyt aika paljon sisällä. Mies jo kaatui kerran, mutta onneksi ei tainnut pahemmin sattua.
Juu kävin jo ruokakaupassa tänäkin vuonna ja silloin näin tuon tien kunnon. Posti haetaan kerran viikossa autolla, kun ei vaan jaksa tuonne mennä luistelemaan jalan. Onneksi on lukollinen laatikko, vaikka vähän sinne enää postia tulee. Päivälehtiä on enää turha tilailla, jos ne saa iltahämärissä vasta, ei päivän uutiset enää ole ajankohtaisia.

 Komeita kuutamoita on ollut. Kännyllä yritin kuvailla, houh. Ehkä noista jotain näkee, kun suurentaa kuvaa.

 Luistelijoita, hiihtäjiä ja kelkkailijoita on ainakin viikonloppuisin ollut jäällä. Aamuisin härmässä on hiihtäjiä ja iltapäivällä luistelijoita. Vaikka jäällä oli hiukan vettä, luistelijat kehuvat jäätä. Minä työhuoneen ikkunasta seurailen, vaikka omat jalat ei enää tuotakaan iloa enää kestä.

 Kalenteria kokoan itselleni, kun kannet sain viime vuotisesta. Ei mulla sille tarvetta ole, mutta se tuunaaminen on kivaa.

 Omista kuvista tilasin tarrojen ja niitä on nyt jäänyt kalenteri käyttöön.

Netistäkin tulostin lisää ja niillä voi koristella lisää. Hyvä syy laistella kotihommia tuunata kalenteria.

Olen mä ruuat tehnyt, pyykit pessyt ja siellä kaupassakin miehen kanssa kävin. Kaupassa katsovat, että on lihava mummo, mutta kyllä se ostaakin ruokaa. Kun pari, kolme viikkoa on kaupassa käynnin väli, alkaa kaikki olla lopussa. Mies haki kerran leikkeleitä ja maitotuotteita.

Nyt menen koti hommien pariin, että saan illalla jatkaa kalenteria. Vanhasta on tullut joo uudestaan lapsi, kun leikkiminen kiinnostaa. 

Joulu meni ja vuosikin vaihtui ja paikalla olen taas

 Joulu oli ja meni. Välillä satoi lunta, välillä vettä. Kahdestaan olimme ja söimme jouluruokia. Kaikki jäi kuvaamatta, kun mitään erikoista ei ollut. Katselin netistä hienoja kattauksia ja herkkupöytiä. Pöydän ääressä mekin söimme ja oli joululiinakin, mutta ei kuvaamisen arvoista.

 Vuosikin vaihtui ihan vaan kotona. Päivällä oli juhlavieraita puut täynnä, kun teeriparvi laskeutui niihin. Pauke kuului kylältä meille asti, mutta yhtään rakettia en nähnyt. Ehkä olisi pitänyt jaksaa taapertaa ylätontille, mutta laiska taas olin. Puolen yön aikaan näin tosi kauniin tähtitaivaan ja se voitti kaikki raketit. Sitten menikin nukkumaan ja ensimmäinen päivä meni ihan vaan ollessa.

 Jään päällä oli taas aamulla vettä. Muutamana päivänä jäällä on ollut jo hiihtäjiä, vaikka meidän ranta ainakin on vielä sula hiukan matkaa. Säätilat vaihtelee; pari päivää pikkupakkasta ja ehkä hiukan lunta ja sitten lämmintä ja vesisadetta.

 Alaparkkipaikalla on komea vesilätäkkö ja edusta jäätiköllä. Lähemmäksi en uskaltanut luistella. Tuosta alkaen myös rinne autotallille ja roskiksille on aivan jäätiköllä. Rinnettä en edes kuvannut, kun se edustakin oli ihan jäässä.

 Jos olisi mäelle tarvetta mennä, niin tuosta taimikon läpi olisi turvallisinta. Onneksi roskikset on tyhjä ja kauppaankaan ei ole tarvetta. Posti saa odotella laatikossa, jos sitä yleensä meille tänään tulee.

Alapiha on ihan okei, kun siinä on ollut vähän liikennettä eikä ole lanattu ihan kaikkea lunta pois.

Joulukortteja saimme melkein vakiomäärän postilakosta huolimatta. Kiitos kaikille!
Joululahjojakin saimme. Mummo- ja ukkimukit (yritän muistaa kuvata joskus), teetä ja yläkuvassa olevan lyhdyn. Kiitos muistajille!

Joulu on laitettu laatikkoon ja uusi vuosi aloitettu ihan tavallisilla touhuilla.

Kaikille hyvää tätä vuotta ehkä jo hiukan myöhässä! Liikkukaan varovasti liukkailla!
Palaillaan taas. 

Toivotan jokaiselle oman oloista joulunaikaa!

 Pari puulintua paikalliselta tekijältä olen ostanut joku vuosi sitten. Esillä nuo ovat koko vuoden, mutta nyt nostin pöydälle. Ne ovat niin kauniita ja jouluisiakin.

 Korillinen tuohijuttuja ja lahjaksi saatu puulintu ja puiset tulppaanit. Noita tulppaaneja mulla on muuallakin, pieniä kauniita.

 Joku vuosi innostuin tekemään noita palloja, kun luin Marjo Kauppilan, Heini Kylmän Paperista Joulun taikaa-kirjaa. Marjolla oli kauniimpia, mutta pidän noistakin. Joka asiassa ei voi olla paras, hih.
Marjo oli tosi taitava askartelija, mutta hänen aikansa oli suuntautua muualle. Minulla on hänen kirjansa, josta voi ammentaa ideoita.

Pari tekemääni joululiinaa pääsee jouluksi pöydälle. Taitaa noita muutama olla maailmallakin, en vaan enää muista monta. Meille riittää nuo pari.
Meillä on enää tosi vähän koristeita, kun olen antanut lapsille ja osa on hajonnut vuosien varrella. Vähempi on parempi ja kuustahan meillä enää ole. Kuusi oli aina pienten lasten ilona ja nyt lapset viettävät joulua omissa kodeissaan.

Märkää lunta meillä on vielä ja on luvattu, että joulu on valkea. Taitaa joulupäivänä lunta tulla taas lisää. Märkää tuolla on ja sivuteillä paikoin liukasta.

Viikonloppuna ajelimme kaksivuotiaan syntymäpäivillä. Silloin oli tosi liukasta myös osalla suurempia teitä. Onneksi taitavan kuskin avulla pääsimme perille turvallisesti.

Kaksi vuotiaan lahjapaketti avautui ripeästi.  Pehmeä paketti, hymm? Jospa pukki toisi kovemman paketin.

Tonttutyttö puhalteli reippaasti kynttilän sammuksiin ja ihan ilman apua. Paljon on taas vuoden aikana kaikkea uutta opittu. Kakun maistelun jälkeen pelasimme ja piirtelimme yhdessä. Mummoa ilahduttaa, kun lapsi jo muistaa ja tunnistaa. Harvoin nähdään, kun ei ihan vierekkäin asuta.

Heillä oli kuusi koristeltu ja muutenkin kaikki niin jouluista. Ihana joulun aloitus meille.

Kotiin tullessa käville tytön perheen "ilona", kun heillekin sattui vapaata. Näimme myös isompaa lapsenlasta, kun hänellä oli sen verran vapaata.
Kun lapset asunnot samalla suunnalla, saa samalla reissulla nähdä kaikkia, jos vaan vapaat sattuvat kohdalle.

Nyt saamme vaan olla ja katsella sataako vai paistaako ulkona. Ruuankaan vuoksi ei tarvitse kotoa poistua ainakaan viikkoon, tai loppuvuoteen.

Aamulla meidät on kutsuttu brunssille ja sen jälkeen erakoidumme Majalle kahdestaan.

Hyvää ja teidän näköistä joulua lukijani! Toivon, että se joulun taika koskettaa teitä ja saatte rauhan edes hetkeksi omalla tavallanne! <3 p="">

Sylvian joululaulu

 Kahdelta iltäpäivällä on jo niin pimeää, että pihavalot melkein tarvisee.

 Ulkona sataa lunta ja lisää on luvattu. Ehkä aamulla ei ulko-ovi avaudu. Onneksi niitä on kaksi ja eri puolilla taloa.

 Lumi kuuluu jouluun tottakai, mutta tuo on jotain märkää. Ikkunakin on ihan vesipisaroilla, mutta maahan se kuitenkin jää.

 Säälittää kaikki ne, jotka joutuvat tuolla autolla liikkumaan. Näkyväisyys on nollassa ja tiellä on sohjoa, jäätä.

 Hyvähän minun on täällä lämpimässä joulua odotella, kun jääkaappikin on täynnä. Toivottavasti sähkö säilyy tai joudutaan urakalla jääkaapin tyhjennykseen.

Näistä korteista mulle tulee mieleen Sylvian joululaulu. Vanha laulu, joka kuuluu joka jouluun. Samalla myös kesä ja linnunlaulu. Meillä on paljon lintuja syöttöpaikoilla ilahduttamassa.

Viikon päästä on ohitettu talvipäivän seisaus ja valo alkaa taas lisääntyä. Se on nykyisin tärkein asia joulussa varmaan minulle. Valo antaa minulle energiaa. Tämä pimeys sotkee jo melkein rytmiä, kun vaikea hahmottaa vuorokauden aikaa.

Huomenna teen pienen viikkosiivouksen ja siinä alkaa olla jouluhommat. Viikonloppuna on menoa ja vipinää ja on kiva tulla sitten siistiin jouluiseen kotiin.

Turvallisia joulumatkoja ja rauhaisaa joulun odotusta kaikille!

Joulun odotusta ilman turhaa tohinaa

 Lumiukko perhe muutti jo terassille. Olen tämän pelastanut roskistuomilta.

 Sain tämän pikkujoululahjaksi eräältä oppilaalta, kun olin joskus apuopena.

 Tonttu on hypännyt lehtikaktuksen oksalle katselemaan kukkaa.

 Harmaata järvenselkää, jonka takana voi nähdä valoa.

 Pilviä lahden takana.

 Kuu kurkisteli rantapuiden takaa jo iltapäivällä.

 Aamun värejä ja hiukan huurretta maassa.
Välillä on lunta, joka seuraavan päivän vesisateissa muuttuu jääksi. Koskaan ei aamulla tiedä, onko lunta, jäätä, vai sula maa. Pimeetä on aina, se ainakin on varmaa. Valoilmiöt kestää muutaman minuutin, jos sitäkään.

 Hyasintin ostin pöydälle.  Tonttu hyppäsi heti sen tarkastamaan ja oli kuulemma ihan kelvollinen.

Kun aamulla leivoin sämpylöitä, huomaisin pukin kurkkivan keittiön ikkunasta ulos. Ehkä pupu hyppeli siellä. Olen pari kertaa valvontakamerasta nähnyt pupun loikkivan pimeässä meidän pihalla.

Me emme vaihtaneet mattoja vaan lisäsimme niitä. Vanha lattia on kylmä ja kaikki matot on tarpeen lattialla.
Saunaan ja pesutilaa yritin siivoilla, koska sille oli tarvetta. Sen verran siivoan ennen joulua, että ei ihan pyhinä sille olisi tarvetta. Samoin varaan ruokaa, että pärjätään pyhät. Kaksin olemme pyhät eli tarvetta ei paljoa ole.
Pullaa ajattelin leipoa hyvä tuoksun takia ja mies pitää kanelipullista. Kaiken muun ostan valmiina. Olen siis laiska emäntä ja uskallan sen tunnustaa.

Otan lahjapaperin ja pakkaan inhottavan tarpeellista ja halpaa lapsille lahjaksi. Tonttutyttö saa toivottavasti edes hiukan mieleistä paketista.

Mukavaa joulun odotusta kaikille ja muistakaa myös nauttia ja pysähtyä välillä!

harmaata ja sinistä, surua ja muistoja

 Harmaa hetki joku ilta

 Sininen hetki aamulla, kun kynttilätkin paloivat lyhdyissä

 Iltapäivällä, tai melkein keskipäivällä, pilvet väreissä.

 Kynttilät pöydällä.
Saimme kuulla murheellisia uutisia, kun meidän perheeseemme suuresti vaikuttanut henkilö siirtyi ajasta ikuisuuteen.
Asuimme pari vuosikymmentä yhteisössä, jossa muutaman perheen työ, asuminen, juhlat, surut sitoutuivat kiinteästi yhteen. Lapsemme kasvoivat melkein koko lapsuutensa siellä ja aina oli joku aikuinen paikalla. Tunsimme toistemme sukulaiset ja tutustuimme ihmisiin monesta yhteiskuntaluokasta. Aika oli kasvattavaa ja mielenkiintoista niin aikuisille kuin lapsille. Minulla ainakin on ajasta hyviä muistoja.
Nyt eräs meistä on poissa ja muistot vaan jää elämään.

 Kuva hetkestä aamukahvin aikaan

 Tein muutaman tortun tänään. Olen katsellut uusia malleja taitella torttuja, mutta vanha meni taas vanhalla mallilla.

Piirakoita myös paistoin muutaman. Odottellen vieraita illaksi, jos heille maistuisi.

Itsenäisyyspäivä on jo huomenna kuin myös äitini kuolinpäivä. Minun joulun odotukseen liittyy aina myös paljon haikeutta. Nykyisin taas myös iloa, kun tonttutytön syntymäpäivä lähestyy ennen joulua. Elämähän on iloa ja surua, haikeutta ja onnea hetkestä.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja viikonloppua kaikille!