Joku yö heräsin kohinaan. Meni hiukan aikaa ennen kuin tajusin , että vettä satoi. Muistan kyllä jotain vuosia, kun tammikuussa oli vastaava ilma. Kun elää tarpeeksi kauan, kaiken on jo kokenut.
Nämä nopeat vaihtelut on vaan haastavia. Pari päivää sataa vettä ja sitten taas pikku pakkasta.
Tiet ja pihat ovat osaksi jäätiköllä. Meidän tie on osaksi aivan sula ja taas paikoin luistelurataa. Kävellen liikkuminen on haasteellista. Potkurin tarvitsisi jäätikölle ja osan matkaan saisi sitä taas kantaa. Olen siis pysynyt aika paljon sisällä. Mies jo kaatui kerran, mutta onneksi ei tainnut pahemmin sattua.
Juu kävin jo ruokakaupassa tänäkin vuonna ja silloin näin tuon tien kunnon. Posti haetaan kerran viikossa autolla, kun ei vaan jaksa tuonne mennä luistelemaan jalan. Onneksi on lukollinen laatikko, vaikka vähän sinne enää postia tulee. Päivälehtiä on enää turha tilailla, jos ne saa iltahämärissä vasta, ei päivän uutiset enää ole ajankohtaisia.
Komeita kuutamoita on ollut. Kännyllä yritin kuvailla, houh. Ehkä noista jotain näkee, kun suurentaa kuvaa.
Luistelijoita, hiihtäjiä ja kelkkailijoita on ainakin viikonloppuisin ollut jäällä. Aamuisin härmässä on hiihtäjiä ja iltapäivällä luistelijoita. Vaikka jäällä oli hiukan vettä, luistelijat kehuvat jäätä. Minä työhuoneen ikkunasta seurailen, vaikka omat jalat ei enää tuotakaan iloa enää kestä.
Kalenteria kokoan itselleni, kun kannet sain viime vuotisesta. Ei mulla sille tarvetta ole, mutta se tuunaaminen on kivaa.
Omista kuvista tilasin tarrojen ja niitä on nyt jäänyt kalenteri käyttöön.
Netistäkin tulostin lisää ja niillä voi koristella lisää. Hyvä syy laistella kotihommia tuunata kalenteria.
Olen mä ruuat tehnyt, pyykit pessyt ja siellä kaupassakin miehen kanssa kävin. Kaupassa katsovat, että on lihava mummo, mutta kyllä se ostaakin ruokaa. Kun pari, kolme viikkoa on kaupassa käynnin väli, alkaa kaikki olla lopussa. Mies haki kerran leikkeleitä ja maitotuotteita.
Nyt menen koti hommien pariin, että saan illalla jatkaa kalenteria. Vanhasta on tullut joo uudestaan lapsi, kun leikkiminen kiinnostaa.
Meilläkin aivan pääkallokelit ja tiet kuin luistinradat. Lunta on vielä vähän, mutta katoaa jos vettä vielä sataa. Ihmeellinen on tämä alvi.
VastaaPoistaLiukkaat on pahinta, kun ulkona ei pystyssä pysy ainakaan vanha. Luistelijat kiittää. Tänäänkin lamppujen kanssa pimeessä menivät järvellä.
PoistaTalvi saisi tulla aikanaan ja sitten kesällä lämpimät. Ja nämä liukkaat voisi jo loppua.
VastaaPoistaOdotan edelleen sitä talavia!! :)
VastaaPoistaKiitos hauskasta tarinasta!!
Liukasta on teilläkin,mökkiin oon linnottautunu,mutta potkurilla kävin kaupassa hiekotettua tietä hikihatussa pukkasin,pysyin hyvin pystyssä,..kuntokin hiukan vahvistui;))
Vettä satoi monta päivää aivan kuin syksyllä kaatamalla:(
Alkaa olla vitsit pian vähissä,näitten liukkaitten kanssa kolme kuukautta kestäny:(,mokoma jääkausi;((
Ihanasti kirjoitit;))vanhasta on tullu lapsi kun leikkiminen kiinnostaa:)Lapsi /vanha on terve kun leikkii,,,eikö niin:))
..minuakin joskus huvituksena ajatuttaa noin kun ostaa paljon.."sanonkin aina että olen kova herkuttelemaan:))
Mikä?mikä?paikka missä tarroja voi tilata omista kuvista??
..olin vähän alavireinen,mutta se kaikki katos Kiitos ihana blogi-ystäväni,piristyksestä!
Hyvää ja turvallista talvea!! ja mukavia värkkäyksiä"!!
Ifolor ainakin kehittää omista kuvista pikku tarroja.
VastaaPoistaKun käy harvoin kaupassa, jää kaikki turha pois. Hyvä, kun jaksaa pakolliset autoon kantaa. Juu ja autolla kaupalla käydään, kun matkaa on 11 kilometriä lähikauppaan.
Kiitos Liisa! Ole sinäkin varovainen liukkailla.
Vitsi miten kiva idea nuo omista kuvista tarrat, minäkin haluan. Oikein sydämellistä viikonloppua Marketta. <3
VastaaPoistaTarroilla on kiva tuunailla kaikkea.
PoistaIhanaa viikonloppua sinullekin sinne meren rannalle!