lauantai 3. elokuuta 2019

kakkua ja haikara, ehkä


 Päivänä muutamana liikahti rannasta outo hahmo. Sitä kuvailin ikkunan takaa aika huonolla menestyksellä. Kun ulkoistin itseni hiipimällä ulos, hahmo haihtui kuin ilmaan. Kaulushaikaraksi se tunnistettiin melko varmasti. Sen ääntä olemme kuulleet usein, mutta se on kaislikossa viihtyvä eli näköhavaintoja ei ole saatu.
 Eilen ajelimme lähikuntaan juhlakahveille. Kauniit ruusut tervehtivät meitä pöydällä.
 Kakkua oli monenlaista, voileipää
 mansikkaa
ja pieniä sulaisia paloja kahvin kera.
Suu napsoi ja vatsa kiitti herkuista. Seurakin oli mieluisaa ja juttua riitti. Sateinen päivä meni vilauksessa, kun harvoin nähtyjen sukulaisten kanssa vaihdoimme kuulumisia.
Kuvat otin melkein ohimennen ja se näkyy laadussa, mutta nyt oli vaan tärkeämpää tekemistä.

Ilta oli jo pitkällä, kun kotiin saavuimme. Tämä päivä on mennyt muistellessa ja levätessä.

Toivottavasti sää vielä hiukan lämpiää ja kesä palaa takaisin. Vesisadettakin voisi hukan tulla, tai jää sienet saamatta tänä vuonna. No kaikkea ei voi saada edes aina ;)

Mukavaa kuun jatkoa ja hämyisiä elokuun iltoja kaikille! Voikaa hyvin!

7 kommenttia:

  1. Oijoi mitä herkkuja, nam. Oikein sydämellistä viikonloppua sinulle Marketta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia!
      Herkkujen jälkeen ei voi tulla kuin ihana viikonloppu.

      Poista
  2. Ihanan lähelle haikara uskaltautui, tuntee ilmeisen turvalliseksi olonsa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva nähdäkin, kun pulloon puhallusta on kesä kuunneltu.

      Poista
  3. Kiitos marja-terttu!
    Noilla herkuilla jaksaa mona viikkoa.

    VastaaPoista
  4. Ihania herkkua;;)
    oi```vai haikara....sehän tietää:)))
    Onnea!!
    Mukavia elokuisia päiviä,ja tunnelmallisen hämyisiä iltoja...joko kynttilän valossa?:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haikarakaan ei enää tehoa näillä vuosilla ;)
      Kiitos samoin Liisa! Kynttilät alkaa pian olla ajankohtaisia.

      Poista