kakkua ja haikara, ehkä

 Päivänä muutamana liikahti rannasta outo hahmo. Sitä kuvailin ikkunan takaa aika huonolla menestyksellä. Kun ulkoistin itseni hiipimällä ulos, hahmo haihtui kuin ilmaan. Kaulushaikaraksi se tunnistettiin melko varmasti. Sen ääntä olemme kuulleet usein, mutta se on kaislikossa viihtyvä eli näköhavaintoja ei ole saatu.

 Eilen ajelimme lähikuntaan juhlakahveille. Kauniit ruusut tervehtivät meitä pöydällä.

 Kakkua oli monenlaista, voileipää

 mansikkaa

ja pieniä sulaisia paloja kahvin kera.
Suu napsoi ja vatsa kiitti herkuista. Seurakin oli mieluisaa ja juttua riitti. Sateinen päivä meni vilauksessa, kun harvoin nähtyjen sukulaisten kanssa vaihdoimme kuulumisia.
Kuvat otin melkein ohimennen ja se näkyy laadussa, mutta nyt oli vaan tärkeämpää tekemistä.

Ilta oli jo pitkällä, kun kotiin saavuimme. Tämä päivä on mennyt muistellessa ja levätessä.

Toivottavasti sää vielä hiukan lämpiää ja kesä palaa takaisin. Vesisadettakin voisi hukan tulla, tai jää sienet saamatta tänä vuonna. No kaikkea ei voi saada edes aina ;)

Mukavaa kuun jatkoa ja hämyisiä elokuun iltoja kaikille! Voikaa hyvin!