Kesä on mennyt ja syksy saapunut, vaikka muutama päivä on ollut kesäisen lämmin. Illalla pimeys saapuu aina nopeammin ja sumuja on paljon.Kesä meni kuplassa kotona, johon miehen sairaus vaikutti paljon kaiken muun ohella. Itse olen opetellut hoitamaan asioita ja tekemisiä enemmän kuin ennen. Mielestäni olen selvinnyt aika hyvin, vaikka totaallisia väsymisiä tulee usein.
Puut on katoksessa ja piha tyhjennetty sadosta. Mies on keräillyt marjoja. Minä olen säilönyt, mitä on saatu sisään asti. Ikkunat pesin, mies auttoi isommissa, alkuviikosta. Verhotkin sain vaihdettua eli taas yksi ruksi dodo-listassa.
Lapsia ja lapsenlapsia näimme kesällä muutaman kerran, mutta ystäviämme emme kertaakaan. Kesällä yleensä tulee tavattua enemmän, mutta ei tänä kesänä. Soittoja olen saanut enemmän ja aivan yllättäviltä tahoilta. Kiitos heille kaikille! Itse en ole jaksanut edes soitella, anteeksi.
Kesän kohokohdat. Tonttutytön nukahtaminen mun viereen. Isomman lapsenlapsen lämmin halaus, kun näimme pitkästä aikaa. Ilta kasvarissa tytön ja viinilasin kanssa. Kummankin lapsen käynti meille ja se suuri apu, jota he ovat meille perheineen antaneet.
Mitä syksy ja talvi tuokaan eteen? Me emme voi eristäytyä enää enempään. Jospa edes lapsia saisimme tavata, vaikka emme jaksaisi ajella kuin kauppaan. Ehkä saamme jatkaa edes tässä kunnossa.