sunnuntain höpötys

 

Pääsiäinen oli ja meni ilman suklaamunia, kukkia tai muuta rekvisiittaa. Olimme vain ja ihmeteltiin. Lunta meillä oli vielä riittävästi. Piha oli siis juhlakunnossa, kun lumi peitti sotkut.

Jäällä oli liikettä, kävelijöitä ja hiihtäjiä. Eli menoa riitti meille katseltavaksi.

Tänään oli muurahaisilla jo kiire keväthommiin tien reunassa. Meiltäkin alkaa jo pihalla olla sulia paikkoja. 

Rannassa on vielä aika talvisen näköistä.

Mies sai rokotuksen, mutta minä saan varmaan vielä odotella tovin. Kaikki aikanaan ja onhan mulla aikaa odotella. 

Elämä soljuu painollaan, vaikka ei aina olekaan ruusuilla tanssimista. Kevät aurinko jo lämmittää räntäsateiden välillä.

Palailen taas aikanaan.

taivaan värejä

Meillä tehdään sähkölinjojen parannustöitä ja siitä johtuen sähköt on poikki muutaman tunnin. Maanantaina oli parin tunnin katkos ja tänään neljän tunnin. Siivouksia, ruuanlaittoja ja pyykinpesuja on pitänyt aikatauluttaa.
 

Maanantaina kävimme kaupassa pääsiäisruuat ja seuraavan viikonkin, hakemassa ennen ruuhkia. Eilen siivosin Majaan hiukan. Illalla luonto palkitsi kauniilla taivaalla. Kaksi edellistä kuvaa on eiliseltä.

Tänä aamuna heräsin näin kauniin taivaan alla. Pyykkikone on hurissut ja pian täytyy ruokaa lämmitellä ennen sähköjen menoa. Sitten on muutama tunti aikaa ihmetellä. Elämä pyörii nykyisin sähkön voimalla ja sitten sen vasta huomaa kun se poistuu.

Mukavaa pääsiäisen odotusta kaikille ja toivottavasti tekin saatte ihailla luonnon ihmeitä!

harmitusta ilmassa ainakin minulla

 

Tytön tuomat tulppaanit vaihtoivat väriä ja olivat edelleen niin kauniit. Muutaman päivän vielä säilytin niitä ja ihailin. Sitten alkoivat tiputtaa lehtiä ja oli haikeat jäähyväiset niille.

Ruokakaupasta tarttui neilikoita kimppu mukaan kaiken muun lisäksi, kun  kerrankin oli hyvä syy kukille.

Kauniin päivän kaunis ilta, vaikka päivä olikin hiukan haikea.

Mies vaihtoi tänään vuosikymmeniä ja hän olisi halunnut pienen ydinjoukon koolle kahvituksen merkeissä. Mutta tässä tilanteessa, emme voineet sitä toteuttaa. Tässä iässä nämä mahdollisuudet ovat ainutkertaisia. No kahvitelimme sitten kahdestaan. 

Seinällä on onnittelukortteja ja lapsenlapsen taiteiluja. Pieni tonttutyttö oli myös tehnyt ukille hienon kortin.

Posti toi paketin.  Kotiin kantautui uusia latureita ja niihin päähän uusia koneita. Uusi työtuolikin ilmestyi rikkoutuneen tilalle. Paljon muistamisia ja soittoja ilahdutti miehen päivää.

Tämä aika tuntuu välillä poistavan kaikki pienetkin ilon hetket, vaikka eihän  niin ole. Olen vaan niin harmissani, kun en saanut miehelle järjestää pientä vaihtelua tämän keskelle. Elämä on vaan...Ehkä mua harmittaa enemmän kuin miestä, tai hän ei näytä sitä.

Elämä jatkuu ja kevät tulee aikanaan. Voikaa hyvin!

melkein matkoilla ja koneiden metkut

 

Tytön tuoman jouluasetelman hajoitin ja istutin kahteen ruukkuun. Ne alkoivat heti kasvaa, kun pääsivät pienestä tilasta pois. Kaktuksetkin ovat viihtyneet ikkunalla. 

Valoilmiö taivaalla. Oliko ilta vai aamu, en muista. Harmaita päiviä on taas ollut ja pienikin valo täytyy kuvata.

Viikko sitten ajelimme katsomassa pojan remontin tuloksia. Hän on koko vuoden laittanut kotiaan ja me emme ole käyneet koko aikana. Uskalsimme lähteä, kun muutenkin olemme olleet tekemisessä. Oli outoa istua autossa läpi kaupungin, kun vuoteen en ole käynyt kuin  lähiruokakaupassa. Nytkin vaan ikkunan läpi katselin ja aika samalta näytti kuin vuosi sitten. 

Perillä olimme vajaan tunnin ja kotiin ennen lumipyryn saapumista. Heti se alkoikin, kun kotiin päästiin.

Mutta olipa pojan koti muuttunut, epäili melkein missä oli. Oma koti näytti sen jälkeen kovin nuhruiselta.

Tyttö piipahti talvilomallaan kukkakimppu kainalossa. Vuoden ekat tulppaanit mulla. Niin kauniit.

Meillä lapset asuvat lähellä, muutama kymmenen kilometriä välimatkaa, ja käyvät auttelemassa ja vointeja kuulemassa. Muiden kanssa emme sitten olekaan oltu tekemisessä.

Tänä aamuna tulikin taas lunta ihan sakeasti. Onneksi ei tarvitse lähteä tuohon keliin auton kanssa sotkemaan.

Pyykkikoneen puhdistus on ollut viikonlopun dilema. Olen puhdistanut sitä säännöllisesti ja etsinyt tietoa pesuaineista ym ja silti se oli taas järkyttävässä kunnossa. Saostumia oli ihan hävettävä määrä. Taidan olla liian vanha ymmärtämään nykykoneiden sielun elämää, houh.

Nyt siellä on pyykit ja täytyy mennä katselemaan tilannetta. Ehkä täytyy kaivaa pyykkilauta esille, jos sillä osaisi paremmin. Nykyvaatteet ei vaan taida kestää sitä käsittelyä.

PS. Nyt kone oli puhdas ja pyykit tuoksui puhtaalta, jospa tämä tästä taas.

Mukavaa viikkoa ruudun taakse!

aamurusko, sininen hetki

Meidän grillipolku on lumen peitossa. En ole  jaksanut sitä lapioida, kun ei ole käyttöäkään. Jos joku haluaa grillailla, niin voin sen avata.
 

Joku aamu taivas loisti väri-iloa aamukahvi aikaan. Napsin kuvia kahvikuppi toisessa kädessä.

Loiste jatkui muutaman minuutin ja sitten taivas peittyi pilvien alle ja lunta alkoi sataa. 

 

Eilen kuu valaisi sinistä hetkeä järven yllä. Jos olisin kahlannut rantaan, kuva olisi parempi. Mutta enhän jaksanut sinne rämpiä, kun lunta on enemmän kuin mun kengän varressa on mittaa.

Lunta on "hiukan" seinän vieressä. Katolta on tuohon tippunut lunta, mutta sitä on jo poistettu. Onneksi nuo ikkunat ovat ylhäällä niin eivät kokonaan lumen alle jää. 

Tänään oli lauhaa ja iltapäivästä kaunistakin ulkona, kun aurinko tuli esille. Liukasta alkaa olla ja potkurin avulla liikuin pihalla puita hakiessa ja roskapussin kanssa. Luonto on tarjonnut parastaan, vaikka maailma muuten on arvoitus. Kun nostan katseeni ikkunaan, kuu kurkistelee minua ikkunan takaa. Vaikka yritän olla positiivinen, mietin tulevaa. Elämässä on haasteita olemisen kanssa ilman koronaakin ja nyt se taas nostaa päätänsä joka puolella. Yritän tehdä pakolliset työt ja olla vaivaamatta lapsia liikaa, onhan heillä omakin elämä. Ja voiko he enää edes tulla tänne meitä auttamaan tarpeen vaatiessa.

No sen näkee ja kaikella on tapana järjestyä. Anteeksi tämä vuodatus, nolo. Meillä on kuitenkin kaikki hyvin;  oma rakas koti, ruokaa ja lämpöä ja toisemme. Mulla on tapana huolehtia..liikaakin...ja nyt sillä on hyvä syykin.

Tästä mennään eteenpäin hetki kerrallaan, aamu, päivä, ilta, uusi aamu....Huomisesta ei tiedä, onneksi.

Kiitos teille ja kaikkea hyvää alkavaan kuun haasteisiin!

Palaillaan taas.

viikon aurinkoisia hetkiä

 

Lunta ja valoa oksien välissä,

päivän viime säteet puiden latvoissa,

pellon takana puiden rivi,

kahvihetki aamuauringon valaistaessa hangen,

ilta-aurinko kultaa pihapuun oksia.

Talvi on kuten kuuluukin helmikuussa. Pakkasta, että talo paukkuu, lumikinokset ympäröi talon ja auringon valoa muutama ripaus. 

Parina päivänä lunta on satanut ja lisää on luvassa. 

Omista nurkista tulee vain kuvattua, vaikka olen mä taas ruokakaupassakin käynyt. Silloin vaan ei kuvaaminen muistu mieleen. Täytyy keskittyä, että kaiken muistaa lapulta hakea. Kotimatkalla kerää voimia, että jaksaa tavarat kantaa ja laittaa nopeasti paikoilleen. 

Aurinkoisia helmikuun viimeisiä päiviä kaikille siellä ruudun toisella puolella!

tehotiimi katolla, omakoti asujan iloja

 

Nyt on ollut kunnon talvi, pakkasta

ja lunta olemme saaneet.

Onneksi mies jaksaa tuota käyttää, että saamme pihan ja tien puhtaaksi. Kolalla jäisi tekemättä, kun omaa tietä on hoidettavana kilometrin verran pihojen lisäksi.

Kaunista on, kun puut notkuu lumesta.

Tehotiimi tuli katon kimppuun, kun kaikki lumet ei ilman apua osaa alas tulla. Pieninkin olisi halunnut katolle, mutta jäi onneksi mummon kanssa pihalle.

Lumet tuli vauhdilla alas. Tuo katos pitää lumimassoja ylhäällä. Jos noita ei välillä tiputtele, on vaarana katoksen liikkuminen.

Nyt sopii taas uutta lunta katolle. 

Kumpikin lapsi auttaa vuorollaan raskaissa töissä, kun joka päiväiset hommat vielä hoidetaan itse. He tekevät ilman pyytämättä, mutta onhan se huono omatunto heitä vaivata. Olenhan minäkin tuolla ollut aikanaan, mutta nyt en enää mene. Vanhana on niin kömpelökin noihin hommiin. Onneksi on auttavaisia lapsia ja heidän perheitään. Isäänsä lapset tulleet; ahkeria.

Pesin tänään ruokavedelle astioita, kun kaivoremppa on tulossa. Ainakin on luvattu nopeaa aikataulua, mutta ruokavettä on varattava tarpeeksi. Onneksi se on ulkohommaa, kun tartunnat on täällä päin kohta tapissa. Meidän vanhojen täytyy ainakin pysyä kotona poissa tartunnoilta.

Mukavaa helmikuun jatkoa kaikille!