uusi vuosi, vanhat tavat

Pakkaspäivän värejä järven päällä. Välillä on ollut pakkasta jopa 20 astetta ja seuraavana päivänä melkein nollassa.

Lunta tuli kera myrskyn ihan kunnolla. Mies sai lanata. Vahingoilta vältyttiin lukuunottamatta pieniä sähkökatkoksia. Korjasin joulun pois, kun sähköt keskiviikkona pätki koko päivän. Siihen hommaan sopiva päivä, kun muuta ei voinut tehdä.

Täällä on avattu hiihtolatu, joka menee meidän tien yli. Talvella täytyy muistaa varoa hiihtäjiä ja muistuttaa vieraitakin. Hiihtäjät tulevat tosi lujaa mutkan takaa meidän tielle. Kerran sain melkein varpaille, kun postireissulla satuin hiihtäjän kanssa samaan aikaan.

Kivoja nuo pitkät ladut, mutta aina nuo tien ylitykset ovat ongelmallisia. Tänään oli joku kävellyt latupohjaa pitkin. Ihmettelen moista tapaa, kun täällä on rauhallisia kyläteitäkin kävelyyn. No ehkä joku tietämätön mökkiläinen oli asialla. Onneksi tuo on erittäin harvinaista.

Jouluruokia oli sopivasti. Ähkyäkään ei tullut. Pari torttua on vielä huomiselle kahville.
Nyt on hyvä siirtyä arkiruokiin. Eilen tein kaalilaatikkoa ja huomenna on murekkeen vuoro. Oikein vanhanaikaista maalaisruokaa kuten meidän vanhojen kuuluukin syödä.

Tuolla laatikossa odottaa seuraava työmaa. aloitus vaan hiukan tökkii. Yhdet sukat sain valmiiksi ja ne räpellykset löysi jalat heti. Olivat vaan niin huonoa jälkeä, että ajattelin jättää itselle. Mutta kun kelpasivat, hyvä niin.

Vuosi on jo hyvällä alulla. Majalla on vanhat tavat ja laiskuudet. Eli mennään vanhalla, vaikka uusillekin asioille voisi olla tarvetta.

Mukavaa vuoden alkua kaikille!