lauantai 25. kesäkuuta 2016

pari, parisuhdeaika, lapset, mummon koipi?

Nyt on paljon kirjoituksia lapsia omaavien parien yhteisestä ajasta. Siis kahdenkeskeisestä ajasta ilman lapsia.
Noiden kirjoitusten kautta olen vasta tajunnut, että sellaista olisi tarvinnut aikanaan??? Miksi?  Itse sitä en silloin edes osannut kaivata.
Olemme olleet melkein kolmekymmentä vuotta perhe, jossa asuu alaikäisiä lapsia. Lapsemme ovat syntyneet niin eri aikaan, vaikka samaan perheeseen. Olemme nyt olleet naimisissa melkein 44 vuotta. Tytön kanssa juttelin ja miehen, että olemme kai ehkä viisi kertaa tuona aikana pyytäneet lastenhoitoapua isovanhemmilta, kummeilta ym.
Pari kertaa olemme olleet häissä. Ekan kerran esikoinen oli niin pieni, että oli appivanhempien luona muutaman tunnin häiden aikaan. Toisen kerran olin kipeänä ja kuopuksen astma olisi vaatinut valvontaa häissä eli kummisetä tuli apuun. Muutaman kerran, kun lastenhoitoapua ei muualta saatu ja töihin oli mentävä.
Lapset ovat pyynnöstä saaneet mennä kyläilemään sukulaisten luokse. Me yleensä jäimme kotiin kotihommiin, koska hommia riitti. Saunominen kahden jo oli luksusta ja ei edes kaivannut muualle. Esikoinen joskus hoiti kuopusta muutaman tunnin ja käski meidät vaikka tansseihin.
Ne loma-ajat, jotka saimme yhtäaikaa, olimme mökillä tai matkustimme lasten ehdoilla. Lapsille oli jo ilo nähdä isänsä nukkumassa mökin sohvalla kesäaikaan. Miehen työ oli kesäisin hyvin sitovaa.
En osannut edes kaivata aikaa ilman lapsia. Kun kumpikin oli töissä, se vapaa-aika vietettiin tottakai lasten kanssa. Olihan lapset hoidossa työajat tottakai.

Nyt meillä on laadukasta parisuhde aikaa vaikka kuinka. Lapsien luokse olemme aina tervetulleita kuten hekin tänne. Teimme lapset itsellemme ja jaksoimme juhlia ja lomailla yhdessä.
Ehkä elämme esihistoriallista aikaa, mutta tämä sopi meille. Kukin elää tavallaan ja onni, jos on lastenhoitoapua ken sitä tarvitsee omaan lomailuun.

Kaikkea sitä ajattelee näin keskikesällä miehen sairastaessa.
Viimeiseksi teidän iloksenne kuva mummon "kauniista" jalasta kera muutaman hyttysen pureman. Nuo ovat olleet jo viikon. Minkä näköinen tuo koipi olisikaan ilman allergialääkkeiden?

Kuvat napsin äsken pihalta.

Mukavaa pyhien jatkoa kaikille!






6 kommenttia:

  1. Jotenkin on tämä maailma muuttunut. Ennen lapset hoidettiin, en muista omienkaan vanhempien lähteneen lomalle ilman meitä. Tai lähtivät kun me nuorimmat olimme 17-vuotiaita. Nykyään elämänmeno on toisenlaista. Onpa sua hyttyset syöneet ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajat muuttuu ja hyvä niin. Joskus vaan pohtii kaikkea joutavaakin.
      Kiva reagoida öttiäisiin noin voimakkaasti, kun niiden keskellä aina on.

      Poista
  2. Olemme kyllä välillä viettäneet parisuhdeaikaa, joko ollut leffa ja isommat sisarukset hoitaneet tai muutama reissukin tehty ja isovanhemmat hoitaneet. Mutta todella harvakseltaan kuitenkin ja isovanhempien hoito ei ole mikään odotusarvo.

    Voi hurja noita sinun itikansyömiä jalkoja, ihan kuin minun mummilla, joka tänään täyttää 95v.

    Mukavaa viikkoa Marketta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parisuhdeaika tekee varmaan hyvää kaikille, ennen vaan sellainen ei edes tullut mieleen. ;)
      Jalat eivät sentään ole rikki ja vuoda nestettä, kiitos allergialääkkeiden. Eivät edes pahemmin kutia. Kuvassa ovat jo isoimmat paukamat laskeutuneet. Kai meitä vanhoja hyttysetkin puree pahemmin ;)

      Poista
  3. Hei täys kaima
    Terveisiä pohjoisesta .Ihan on samanlaisia ajatuksia ja nyt kun lapset on maailmalla ja saadaan olla eläkkeellä ihan KAHDESTAAN ja välillän tavata ihania

    lasten lapsia . voiko elämä olla mukavampaa.
    Onko sinulle sähköpostia ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ups. Sähköposti olikin kadonnut bittiavaruuteen. Nyt se löytyy sivupalkista.
      Terveisiä täälläkin sinne pohjoiseen!

      Poista