Elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista, välillä piikit pistävät kipeästi. Mietin tänään elämän rajallisuutta, kun tuttavamme on joutunut sairaalaan. Ajattelen omaisia ja heidän huoltaan ja tuskaansa. Me naiset selviämme monesta asiasta, mutta kaikkea emme mekään pysty edes tajuamaan. Toivon, että lääkärit pystyävät vielä auttamaan, vaikka kaikkienhan meidän on joskus lähdettävä.
Sain kukkia. Toivottavasti ne ilahduttavat myös antajaa tuossa pöydällä. Kukat ovat aina kauniita, vaikka en näistä kaikista päivistä välittäkään.
Ajattelin leipoa jotain, kun miehen vuosipäivä lähestyy ja pääsiäinenkin on kohta. Saa nähdä tuleeko vain pannukakku.
Mukavaa naistenpäivää kaikille!
Kiitos ma-te ja tervetuloa lukijaksi!
VastaaPoista