maanantai 13. syyskuuta 2021

välähdyksiä meidän syksystä

 

Kynttiläkausi on korkattu terassilla


 
ja sisällä. Ostin kauppareissulla työpöydälle tuoksukynttilän ja pitkän sytkärin, jolla on kynttilät hyvä sytytellä. Tänä syksynä olen taas kaivannut oikeita kynttilöitä myös sisälle, vaikka siivotessa se kostautuu. Kynttilät savuttavan aina jonkun verran ja sehän tarttuu pinnoille.
Poika kaatoi muutaman puun. Tässä koivu kasvoi marjapensaiden vieressä. Toivottavasti marjasato lisääntyisi puun kaadon jälkeen ja saunan katolla lehdet vähentyisi.
Aloitin ajella alkuviikosta puita katon alle. Hidastahan se minulta oli, mutta ajattelin ajaa ajan kanssa. Naapurin mökiltä rouva piipahti ja katsoin mun taapertamista ja ähkymistä ja alkoi auttaa. Hän tuli sitten parina seuraavana päivänä miehensä kanssa ja ajoivat loput puut liiteriin. Mä olin siinä vaiheessa jo levon tarpeessa ja hitaana olisin vaan ollut edessä.
Maailmassa on vielä hyviä ihmisiä, jotka pyytämättä auttavat meitä vanhoja. Olen niin kiitollinen heille isosta avusta.
Poika piipahti katsomassa lattian alle meidän vanhalla puolella. Näyttää kuulemma aika kamalalta. Nyt olisi lottovoitolle tarvetta, että tuon saisi kuntoon ja lämpimäksi. Eläkeläisinä isommat investoinnit alkaa olla mahdottomia, vaikka rahaa ei muulle laittaisikaan. No katsellaan ja ihmetellään tilannetta. Onhan mahdollista jättää tuo osa asumatta tai lisätä taas kerros mattoja talveksi.
Tänään on satanut ja tuullut ja pikku hetken aurinko näyttäytyi. 
Sato on kerätty ja säilötty ulkoa, kun kylmiä öitäkin on jo ollut. Eilen sain marjoja, sieniä ja päärynöitä kotiin kuljetettuna. Niitä olen säilönyt tämän päivän. 

Haluaisin korvata kaikille meitä auttaneille, mutta enhän voi. Apua on vaikea saada rahallakaan, vaikka on jo raskaimpiin töihin kyselty. Ei aina haluaisi lähimpiä niillä rasittaa. Päivä kerrallaan mennään. Seuraavaksi täytyy alkaa sisällä siivota kotia talvea varten.

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille, jotka tänne eksytte! Ilahduttaa nähdä, että joku vielä jaksaa lukea mun höpinöitä.

9 kommenttia:

  1. Kynttiläkausi on korkattu täälläkin. Pihalla lyhdyissä loimottavat ledikynttilät, mutta sisällä poltan ihan oikeita kynttilöitä ja tuikkuja.
    Kyllä tuo aurinko vaan piristää kummasti, varsinkin rankkasateen ja myrskyn jälkeen. Ihanaa, että teillä on ystäviä ja läheisiä jotka auttavat pyyteettömästi ❤︎
    Olen itse huomannut, että mekin kun nykyään jo tarvitsisimme hieman apua veneen kevät- ja syyshommien kanssa, niin ei oikein kellään tunnu olevan aikaa. Kiirettä pitää nuoremmilla, kun on lapset ja työt yms. Ymmärrän sen kyllä, eikä avun pyytäminen tunnu ollenkaan mukavalta, päinvastoin. Harmittaa tämä ikääntyminen ja sen myötä lisääntyvät vaivat. Yritän yhä opetella päivä kerrallaan elämistä ja olla murehtimatta tulevia. Oppia ikä kaikki, vai mites se nyt menikään ;)
    On aina mukava lukea majan kuulumisia ja toivotan myös sinne teille oikein hyvää syksyn jatkoa ❤︎

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avun pyytäminen on tosi vaikeaa ja vastaanottaminen. Jää kiitollisuuden velkaan jotenkin. Eiköhän taas talvi pärjätä, jos ei pahempia terveyshommia tule eteen.
      Kiitos, kun jaksat kommentoida!

      Poista
  2. Kyllä elävän kynttilän valo on niin kaunis, sen liekkiä on ihana katsoa, mutta huolelle niitä pitää vaan polttaa ettei vahinkoja tule.
    On ihanaa kun on hyviä naapureita, sen olen minäkin saanut kokea jo monta kertaa nyt, kun omat voimat alkaa olla vähissä. olen niin kiitollinen saamastani avusta vaikka itse toki vielä yritän tehdä minkä suinkin jaksan.
    Kaunista syksyä sinulle toivon, kaikkea hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mummeli!
      Kummasti tekemistä vaan täällä maalla riittää, vaikka apujoukkojakin on.

      Poista
  3. Kynttiläkausi on meilläkin avattu ja mies juuri kotiin tullessaa sanoi, että koti tuoksui piparille :) Hyvä hajuaisti, koska piparikynttilä oli palamassa.
    Leivot kuule auttajille vaikka marjapiirakan kaffen kanssa, niin se on jo enemmän kuin tarpeeksi. Auttamisesta tulee hyvä mieli aina, sekä tekijälle, että avun saajalle.
    Ihanaa tiistai-iltaa sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea Outi! He ovat mökkiläisiä ja eivät talvella ole täällä. Mutta keväällä sitten, jos en näe heitä enää tänä vuonna.

      Poista
  4. Minäkin avasin kynttiläkauden. Mikähän siinä on, että aina syksyisin ostan uuden lyhdyn, vaikka kaapit pursuaa entisistä. Lyhtyjä vienkin ympäri taloa puutarhaankin.
    Ihanaa, että on auttavia ihmisiä ympärillä. Minäkin komppaan Outin marjapiirakka ideaa. Siitä tulee aina niin hyvä mieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin lyhtyjä niin pihalla kuin sisälläkin. Täällä, kun ei katuvalot valaise, täytyy itse valaista.

      Poista
  5. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista