ihan vaan kotona auringossa

 Tänään oli kaunis keväinen päivä. Mieheni syntymäpäivä, jota juhlimme kahdestaan kahvilla ja kääretortulla. Hän kävi jäällä pari kertaa pilkillä. Jäät ääntelevät valtavasti. Olen yölläkin herännyt niiden ääneen.

, 

 Ajoimme eilen kaupunkiin. Tyttö keräsi meille kahden viikon ostokset, jotka lastasimme peräkonttiin hänen takapihalla. Pari sanaa vaihdettiin metrin päästä ja pian kotiin. Oli syntinen olo istua autossakin ja ajatella muiden ajatuksia; vanhukset vaan huvittelee, niih

 Kunta järjestää täälläkin kauppapalveluita ja kotiin tuontia, mutta hankaluus on, kun ei ole tiliä kaupassa. Se täytyisi avata kaupan kassalla. Selvittelen vielä lisää, kun seuraava kerta tulee eteen. Verkkokauppojen kuljetus ei ulotu tälle alueelle ja siellä voi maksaa nettipankissa.

 Olen kieltämättä istunut netissä ja selvitellyt asiaa useamman päivän. Laitoin myös sähköpostia meidän vakikauppaan ja siellä ei onnistunut mitenkään. Voin myöntää, että itku tuli. Mulle myös kommentoitiin, että saanhan mä mennä kauppaan. Tiedän, että ikäraja ei koske meitä. Mutta jos se on vuodesta kahdesta vajaa, miksi menisimme.

 Tehohoitopaikkoja on tosi vähän ja aika varmaan, että olisimme siellä, jos tartunnan saisimme. Läheisemme ovat kaikki palveluammateissa ja niin moni muu. Jos he tarvitsevat hoitoa, emme ole siellä tukkona. Yhteiskunnan täytyy pyöriä edes jotenkin ja se vaatii tekijöitä.

 Me olemme olleet jo toista viikkoa Majalla kahdestaan ja tämähän on meille tuttua. Helppoa tämä kaikki säätäminen ei ole ollut, mutta vielä olen onnistunut. Ruuasta toki jää paljon ns. tuoretta pois. Pakastimessa on kasviksia ja marjoja sentään.

Koko ajan tulee mainoksia osta sitä, osta tätä, nyt edullisesti kotiin kannettuna. Mutta ihan tavallista ruokaa ei saa tänne kotiin, vaikka siitä olisi valmis maksamaan kohtuullisen korvauksen. Haluaisin antaa nuo kunnan palkkaamat henkilöt vielä vanhempien käyttöön.
Meillä on kaikki hyvin, vaikka itkuhan on jo nyt tullut. Pakolliset pyykit ja ruuat olen jaksanut tehdä. Kevät siivouksia voisi aloitella, mutta en jaksa keskittyä. Roikun netissä ja katselen sarjoja ja vlogeja ja virkkaan nauhaa, ehkä päällystän sillä kranssin tai en.
Jos jaksoit lukea tämän "valituksen", kiitos.

Toivottavasti jaksamme pysyä kotona ainakin me joutavat.  Se on lahja työssäoleville ja seuraavalle sukupolvelle. Tästä tulee pitkä kevät.
Kun on elämää on toivoa.

Voimia kaikille ja terveyttä! Tästä selvitään, pakko.

Rakkaudella Molla