kutistunut vaunu, hih

 Nyt on taas koleaa ja tuulista. Tuuli käy suoraan meidän rantaan eli toisella puolella taloa oleilen mieluummin.

 Puut vihertää tosi kauniisti, kun saivat vettä.

 Vesi liplattaa rantaan ja huuhtoo siitepölyä. Havupuiden siitepöly päällystää kaiken ulkona. Kun pyyhkii ja tomuttaa pöydät ja tuolit, niin samassa ne ovat uuden kerroksen alla. Onneksi tämä kausi kestää vaan hetken, no sitten tulee uutta harmia......silti kevät ja kesä on ihanaa, ätshii sanon minä. Nautin ja niistän, se on vaan elämää.

Joku valoilmiökin pilkisti järven takaa. Mikähän se on? Hymm...

Mulla on taas ollut aika laiska viikko, ai uuttako...
Villasukat sain sentään neulottua ja normi kotihommelit.

Meillä on asuntovaunu pihassa parkissa ja kamerassa se näyttää kutistuneen. Laittelin omistajille kuvia "leikkimökkivaunusta". Osaavat valmistautua kutistuneeseen vaunuun, hih.

Ehkä saan toisen lapsenlapseni tänne armeijasta lomalle, hijuu. Häntä olen nähnyt tosi vähän juuri armeijan takia. Ikävä on ollutkin jo kauan.

Meillä on siis kaksi lapsenlasta; vuoden vanha pojantyttö ja armeijassa oleva tytönpoika. Olen ollut siis nuori mummo aikoinaan ja nyt vanha mummo, sen jo myönnän. Mutta rakkaita ovat kumpikin ja niin tärkeitä meille, tosin erilailla.

Tämä mummo ehkä saa elää ihan live-elämää muutaman päivän.

Ihanaa viikonloppua kaikille!