Lauantaiaamu koitti helteisenä, kun jo anivarhain istuimme aamupalapöytään. Olimme sopineet, että lähdemme seitsemän aikaan veljen luota ajelemaan kohti Kouvolaa.
Saimme istua ilmastoituun autoon, joka olikin suuri helpotus helteisen päivän matkusteluun.
Olimme Vekaranjärven varuskunta-alueella kymmenen aikaan yhden pysähdyksen jälkeen. Tuolloin myös alkoi veljenpojan päiväohjelmat läheispäivänä.
Jouduin odottelemaan hiukan aikaa, kun saapuminen oli tottakai porastettu. Ilma oli tosi helteinen ja vettä sai juoda koko ajan. Vedenjakelu pisteitä oli hyvin joka puolella, Olimmehan armeija-auleella, jossa kaikki toimi. Varjoisat paikat olivat suosittuja muillakin kuin meillä.
Tässä odottelemme meidän alokkaan joukkueen marssimista paikalle. Minä lyhyenä jäin kaikkien muiden taakse ja kuvaaminen ei onistunut. Löysimme kuitenkin alokkaamme lyhyen etsimisen jälkeen.
Seuraavaksi siirrymme melkein suoraan ruokajonoon, joka näytti valtavalta. Mutta armeijassahan kaikki sujui kuin ajatus ja pian ruoka oli jo lautasella. Hernesoppa olikin tosi maukasta ja vesi kylmää. Alokaskin kehui ruokaa, mitä oli tarjottu ensimmäisen viikon aikana.
Minäkin sisukkaana siirryin pisteeltä toiselle, vaikka jalat kramppasi jo heti alkumetreillä. Omat kilot ja muutama perussairaus protestoi tuolla valtavassa helteessä. No elämä on ja niin edespäin....
Muutaman kuvan jaksoin ottaa, vaikka harmittavan vähälle se jäi.
Tuvassa tottakai kävimme. Ylpeä alokkaamme, tytönpoika, esitteli kaapinsa ja sänkynsä. Kaikki oli tiptop, olimme ylpeitä. Kuten myös hänen opastuksesta, vaikka kaikki ei vielä ollut hänelleekään niin tuttua. Myös minun rajoitteet hän huomioi hyvin ja maltoi odotella, kun en vaan jaksanut.
Pari kuvaa tykistä ja kuorma-autosta ohimennen.
Autoja oli monenlaisia.
Kotimatkalla piipahdimme Mikkelin keskustassa kahvilla.
Tässä odottelemme tilaisuuden alkua, hikisenä ja minä jo kipuisena.
Kiitos veljelle ja hänen vaimolleen turvallisesta matkasta. Matkustaminen on myös kimpassa kivempaa ja jutellessa aika menee nopeampaan.
Kiitos myös Tonille kaikesta! Mummokin pääsi näkemään uusia asioita, kun tuo armeija on ollut minulle ainoastaan juttujen kuuntelua ennen.
Päivä oli antoisa ja kivakin. Nyt parannellaan jalkojen kramppeja ja muistellaan.
Antoisaa viikkoa kaikille!
Jihuu kannattihan tätä odotaa, aivan ihanaa, että laitoit kuvan teistä. <3 Lisää näitä, tulee niin kiva fiilis, kun saa kunnolle kasvot blogin pitäjälle ja vielä niin mukavalle sellaiselle. <3
VastaaPoistaIhanaa helleviikkoa Marketta <3
Lämpö sekoitti mun pään, kun tuon julkaisin. No näättepä kuinka muumio oon ;)
PoistaPäivä oli piinaavasta helteestä huolimatta aivan varmasti ihana ja antoisa. Voin vain kuvitella miten ylpeitä tyttärenpojastanne olette ♥
VastaaPoistaPakko myöntää että toivoisin sään edes hieman viilenevän (tänäänkin taas +32 varjossa) vaikka lämpimästä pidänkin. Kroppa kun ei enää oikein kestä tätä kuumuutta ilman lisäkremppoja.
Eläinten pärjääminenkin huolestuttaa, joten vettä olemme siskoni kanssa vieneet tuohon meidän lähimetsään ja omalla pihalla on aina vettä tarjolla kaikille janoisille :)
Mukavaa viikon jatkoa ♥
Rakastan lämpöä ja kesää, mutta vanha kroppa ei vaan ole samaa mieltä. Ilmalämpöpupun korjaaja on pihassa, kun sekin tietysti alkoi oireilemaan just sopivasti. Pakko laittaa kuntoon, kun pakastinkin jo alkoi kai lämmön johdosta ääntelemään. Ääh.
PoistaLämpö on ihanaa, mutta ongelmia skin aiheuttaa.
Ihania muistoja jäi ja niiden voimalla taas jaksaa.