Poika muutti pari viikkoa sitten, mutta tämä peili tuli meille edellistä muutosta. Löytyi roskalavalta, kun möi rivariasunnon. Ja nyt sitten on jo vuosia mennyt ja eka omakotitalokin myyty.
Mulle eilen iski ajatus, että nuo sopisi meidän pikkuveskiin. Mies haki ne autotallin perukoilta ja nyt ne on tuossa.
Kuva on ala-arvoinen: kapea tila, huono kamera ja vielä huonompi kuvaaja, mutta peilit toimii tuossa.
Kävelin joku ilta aukoilla. taimikko alkaa jo kasvaa Asta-myrskyn jälkeen. Tuolla alkaa jo olla kuin kohdussa; mitään ei näe ympärille. Kylätien varrella sähkölinjat antaa avaruutta. Hiljaista, no linnut laulaa, rauhallista, olla vaan oman itsensä kanssa.
Kotona odottaa iltamehu ja norppa livenä koneella. Voiko ihminen enempää toivoa?
Tunnustan. Tänään piti siivota ja pestä meidän peitot ja tyynyt. Huomenna lakanapyykkiä ja silitystä, mutta ehkä myös hiukan norppailua.
Ihanaa loppu viikkoa!
ja jos on tylsää:
http://wwf.fi/elainlajit/saimaannorppa/
http://pontu.eenet.ee/player/merikotkas.html
Nuo on aika koukuttavia.
Kyllä tuollainen metsätie on kaunis, siellä on kuin luontoon kuuluvana kun kulkee siellä.
VastaaPoistaNuo norpat on vaan niin ihania!
Norppii taitaa ihan koukuttua muutkin kuin minä.
PoistaIhana metsätie ja luonnonrauha.
VastaaPoistaTäällä tuo rauha on onneksi säilynyt, meteliä maailmassa on jo liikaa.
PoistaKauniita kuvia ja se on kivaa kun omasta varastosta löytyykin yhtäkkiä jotain tarpeellista. Ihana mehupurkki <3 Kivaa viikonloppua Marketta <3
VastaaPoistaMä ihastui myös noihin purkkeihin, että pakko oli muutama ostaa.
PoistaMukavaa viikonloppua Tiia!