lauantai 30. tammikuuta 2016

Koukussa Kortteihin haaste #178

Haasteessa oli bingo ja valitsin rivin: puita, keksi p-kirjaimella jotain ja pitsiä.
Tälläisen sain aikaiseksi. Puput ovat keksitty p-kirjaimesta. Pöllöt kurkkivat puiden takaa, jotka osaksi jäävät pitsin, perhosten ja pupujen taakse. Mulle taisikin ihan vahingossa tulla useampi asia p:n taakse.

Koukussa Kortteihin Vintage- haaste

Haasteen aihe:
Tämänkertainen aiheemme on "Kulkuneuvo ja pyöreää"
Taisin innostua hiukan liikaa, kun nuo pyöreät melkein hukkui kaiken alle. Onhan kotikärrytkin kulkuneuvo ;)
Tällä kuitenkin osallistun haasteeseen.

perjantai 29. tammikuuta 2016

jokainen lukee tätä vapaaehtoisesti, jos ei kiinnosta eihän ole pakko






Miksi ihmismieli ei ole yhtä kaunis kuin meitä ympäröivä luonto? Kävelin kameran kanssa ja katselin auringon valaisemaa maailmaa. Joka päivä ihan kotinurkilta löytää kaikkea kaunista ja niin erinäköistä. Varjot ja valot luovat maisemaan aina oman tunnelmansa.
Monet ihmiset taas näkevät asiat niin mustavalkoisina. Joku on hyvä ja joku paha, joku saa liikaa ja joku liian vähän. Emme näe asioita julkisivun takana ja osaa nautia siitä mitä meillä on. Monella se on tosi vähän ja kaikilla meillä on myös niitä surun ja vaikeuksien hetkiä.
Nämä blogitkin aiheuttaa niin paljon kateutta lukijoissa. Mä en ainakaan halua tuoda kaikkea murhetta ja kipua tänne. Haluan näyttää kaunista itselle ja muille. Luen paljon muiden blogeja, mutta todellakaan en halua elää kaikkien heidän elämää. Voin matkailla omalla Majalla ja ihastella kauniita maisemia. Seuraan muotia ja kauneudenhoitotuotteitta, joita varmaan en itse tule koskaan käyttämään. Vierailen syömässä eripaikoissa mahtavia ateriakokonaiksuuksia ja vierailen useissa kodeissa. Ja kaikki tämä netin avulla ja avuliaiden bloggaajien avulla. KIITOS!
En pidä kaikesta, ei varmaan kukaan, mutta voin valita itse kohteeni. Moneen en mene uudestaan ja kaikesta en kommentoi, jos en koe olevani siihen valmis. Kritiikkiä saa antaa, mutta anonyymina haukkuminen ei kuulu aikuiselle. Itse olen ihan omalla nimellä nykyisin tai tämän blogin takana, josta siitäkin mun nimeni saa selville.
Mä voi olla siis tyhmä ja nurkkakuntainen ihan vapaasti ilman maailmankansalaisuuden avaruutta ajattelussa.
Rauhallista ja rentouttavaa iltaa kaikille!
Mulla on tavoite, jospa huomenna saisin ekat kortit julkaistua tänä vuonna. Pienet ilot pienellä ihmisellä ;)

torstai 28. tammikuuta 2016

mustasukkainen tuhertelija vesisateessa





Ensimmäiseksi nämä kauheudet, että kaikki osaa karata pois. 
Taika-lehti opasti ja haastoi tuunaamaan vanhaa kirjaa jo viime vuoden puolella, ehkä jo kesällä. Tein ja täyttelin silloin kirjaa innolla ja sitten se vaan jäi unoholaan. Nyt taas innostuin sitä jatkamaan ja kokeilemaan kaikkea. Ehkä nämä olisi voinut jättää kuvaamatta, mutta menköön.
Mä olen niin mustasukkainen; nämä valmiina ja toiset kovaa vauhtia valmistumassa. Unen kanssa on ollut vaikeuksia eli olen yölläkin neulonut. Hetki neulomista, hetki lenkkeilyä pitkin lattioita ja näköjään jotain valmistuukin.
Joulukukka kasvatti toisen varren ja sehän alkoi kaatumaan. Leikkasin nupun vaasiin ja kukat avautuu, vautsi. Iloa pimeään päivään.
Tänään satoi ihan kunnolla vettä, kun postin hain. Piristi kummasti, kun kastui tuolla aukoilla. Onneksi tiellä ei ollut liukasta. Jäälläkin on kuulemma vettä eli siellä liikkuminen on vaikeaa.

Tänään on korva kipuillut, pitää seurata tilannetta. Tuo kastuminen ei varmaan tehnyt hyvää, ups.Nuhaakin on, mutta yritän hoidella nämä pikkuvaivat ihan kotona, onhan mulla aikaa.

Mies tipahti eilen tikapuilta, kun ne hajosivat. Onneksi matka ei ollut pitkä, vaikka jäätikkö olikin alla. Säikähdin todella paljon, mutta mustelmilla taidetaan selvitä. Elämä on niin vaarallista, hui.

Jos neulomaan ja kuuntelemaan alkaako korva oikeasti kiusaamaan.

Kaikkea hyvää kaikille! Pysykää pystyssä ja terveenä!








sunnuntai 24. tammikuuta 2016

pieni happitassuttelu

Kuomat jalkaan ja menoksi.
Hiukan pienemmät jälet tiellä.
Omat tassun jälet ja lumitilanne pellon kohdalla. Maltillisesti on saatu lunta tänä talvena.


Puiden oksilla on lunta riittävästi. Tuuli ei ole niitä vielä pudotellut.

Entinen metsikkö nykyinen heinikko: tänne ne tuulet karkasivat.

Kyllä se jää kestää, vaikka itse pysyn mieluummin kuivalla maalla.

Muutama aste pakkasta ja kevyttä lumisadetta. Nyt on kiva ulkoilla ja kuvaillakin. Hämyistähän tuolla ulkona on.

Mukavaa sunnuntain jatkoa!

perjantai 22. tammikuuta 2016

jokohan se lauhtuu?






Tämä aamunakin oli -30 astetta pakkasta ja iltapäivälläkin reippaat -20. Nyt alkaa hiljalleen lauhtua. Jospa viikonloppuna pääsisi kunnolla happea haukkaamaan. Väsy alkaa painaa päälle, kun niin vähän on tarennut ulkoilla. Joo tiedän pukeutumiskysymys, mutta nyt ei vaan ole tarpeeksi lämmintä vaatetta.
Olen siivoillut vessoja, tehnyt ruokaa ja neulonut sukkia muiden pienien kotihommien ohessa.Ihan kivasti nuo tunnit menee ihan ilman kummempia hommia. Ihan pelottaa kuinka saamaton minusta on tullut.

Muutaman kuvankin taas nappasin pihalta ja ikkunan takaa. Aurinko loisti niin kauniisti, mutta en saanut mun kameraa sitä toistamaan. Olisko kameran vaihto....ei, ehkä se on vaan kuvaajassa vika.

Mukavaa illan jatkoa ja tulevaa viikonloppua!

tiistai 19. tammikuuta 2016

pakkaspäivän pilvet ja omaksi tuunattu pään lämmitin

 

Paremmalla puoliskolla oli kaksi tälläistä hattua. Nyt kun pakkanen on paukutellut, otin toisen hatun omaan käyttöön hänen luvallaan. Pakko oli hiukan tuunailla, että tiedämme kumman hattu kysymyksessä. Tätä ei taida isäntä päähänsä laittaa, mutta mun pää kiittää postireissulla.

Aurinkokin pilkisteli eilen. Pakkanen pysytteli -25 asteessa päivälläkin.


 Tänään seilasi muutama pilvikin taivaalla. Aamulla heräsin, kun sähköt pätki. Onneksi ne palasit heti, kun pakkasta oli kuitenkin -20. Nopeaan olisi kaikki alkaneet jäätyä. Pelottavaa kuinka riippuvainen nykyisin on sähköstä. Takka lämmittää sisällä ja ruokaakin saada, mutta lämmitystä tarvitaan moneen muuhun asiaan.



Illan sininen hetki.
Kuukin kurkisteli puun oksien takaa työhuoneen ikkunaan.

Pakkaset vaan jatkuvat, No sehän kuuluu talveen ja toivottavasti ensi kesä on hiukan viime kesää lämpimämpi.

Mukavia talvisia päiviä!

maanantai 18. tammikuuta 2016

harmaan sävyjen joukossa hiukan vaaleanpunaista




Onhan se kaunista, kun pakkasherra värittää maailmaa. Kun mittari näyttää -30 astetta, alkaa mun ulkoiluhalut laantua. Posti, mainokset, saa rauhassa jäätyä laatikossa. Puita haetaan tietysti, mutta kaikki muu saa odottaa. Pyykkiänkään en taida pestä, kun kuivauskaapin ulosmenoputkikin on tukittu väliaikaisesti.
Nämä sain eilen valmiiksi, hyvä minä. Lapsenlapselle ovat menossa. Jouluksi jo hänelle yhdet neuloin, jäi kuvaamatta. Hiukan varovasti ne hänelle annoin, mutta näytti pitävän ja olevan aidosti niistä kiitollinen. Hän käyttää välillä opiskelussa vuorettomia saappaitta ja silloin on myös vilasukille tarvetta.
Toiset tekevät sukkia liukuhihnalla, mutta teen noitakin hitaasti ja ihan tavallisia.

Lämpöä päiväänne! Täällä aurinkokin pilkistelee, mutta pakkanen vaan jaksaa paukkua.

torstai 14. tammikuuta 2016

aurinko lämmittelee saunassa ja kukat kuihtuu? pöydällä

Eilen satoi tännekin jo hiukan enemmän lunta.Missähän se lumilapio olikaan?
Löytyihän se, hih. Meillä on kilometrin verran omaa tietä. Sama traktori lanaa sen kuin kylätienkin ja samalla puhdistuu piha- ja autotallin edusta.
Jokapäinen ilmiö meidän katolla. Savu nousee ja takka lämpiää ja me kiitämme.
Aurinko poistui meidän saunaan lämmittelemään...
...eikun tuoltahan se puiden välistä pilkistelee.

Tässähän sitä lunta on. Pieniä kasoja lanauksen jälkeen, ei mittään kaaosta ainakaan täällä.

Taas lisää kukkia pöydällä. Kai se on jotain kesän kaipuuta, kun noita on niin hauska tehdä. Mihin nuo joutuu? En mä tiedä. Kyllä ne aikanaan paikansa löytää.
Ulkona oli ihan mukava keli tassutella posti kotiin. Hiukan varpaita kipristeli, kun unohdin vaihtaa sukat ennen lähtöä.
Rapsakkaa päivän jatkoa kaikille!