torstai 20. heinäkuuta 2017

kesällä kerran

Innostuin leipomaan eräänä päivänä, kun oli pilvistä ja melkein satoikin. Pakastin kiitti, kun sai täytettä.

Aurinkokin on edes pilkahtanut välillä, vaikka kuurosateitakin on ollut kiitettävästi.
Vieraitakin on ollut oven takana kakku kainalossa. Herkkuhetki myös isäntäväellä ja vierailla varma kahvileipä kahvikupin keralla.


Usvaa alkaa nousta järvelle ukkossateiden jälkeen. Tulee taas varmaan kylmä yö, jos noin tyynenä pysyy.
Ukkonen jyrähteli iltapäivällä muutaman kerran ja hajoitti yhden tietokoneistamme. Aamulla täytyy pakata kone mukaan ja lähteä viemään sitä viisaamalle. Onneksi minä ennätin omani ottaa pois päältä, että ei kaikki rikkoontuneet.
Mukavaa naistenviikon jatkoa!

lauantai 8. heinäkuuta 2017

pupun pitkät korvat heinikossa

Rusakko istui etupihalla eräs aamu. Kun sain kameran käteen, se oli jo naapurin rajalla heinikon katveessa
Naapuri kuulosti hiljaiselta ja siellä ei varmaan kukaan häiritse kameran kanssa. Sinne pupu pujahtikin. Ei kai kukaan nyt valokuvamallina ilmaiseksi ole.
Etuoven tärkeät asiat ovat palanneet paikoilleen.
Alaterassikin on maalattu.
Lasihuoneen ulkopuoliset pinnatkin mies maalasi. Muut täytyy tehdä, kun kasvit ovat poissa. Onni on ahkera mies, laiska molla saa vaan nauttia.
Kasvihuonekurkut onneksi kasvavat. Avomaalla ei tapahdu oikeastaan mittää. Sipuli ja peruna sentän kasvavat, mutta kurpitsat ja avomaankurkut eivät menesty tässä viileydessä.

Vihdoin juhannusruusu ja akileijakin alkavat kukkia.


Kuvia etuterassilta, jossa istun usein. Pieni tila, mutta lähellä piipahtaa vaikka kesken ruuanlaiton. Tähän kuulee myös pesukoneiden äänen, joita en uskalla yksin jättää käyntiin.

Kirkonkylällä on soututapahtu meneillään, mutta täällä sisäjärven rannalla on hiljaista. Hieno tapahtumahan se on, jo 50:s vuosi. Olen usein käynyt katsomassa ja ollut töissäkin eli tapahtuma on erittäin tuttu. Ehkä käymme tänäkin vuonna, ehkä emme.

Palaillaan.


sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Lomareissulta kukka kainalossa kotiin

Majan maalaus on valmis.
Eilen pääsin herroiksi istumaan taapenkille, kun nuori herra ajoi.
Ensimmäisessä pysähdyspaikan pihassa kukki näin komea syreeni. Tuoksu oli huumaava ja tuo kukkamäärä, vau.



Seuraavan pihan kukkasia.

Minä vaan kävelin noilla pihoilla ja ihastelin kaikkia kukkia.

Kannatti tehdä kuuden tunnin lomamatka. Tuo kukkaloisti täytyi nähdä ihan livenä ja tottakai tapasin myös ihania ihmisiä ja muutaman koiran.
Sain mukaani tälläisen kukan, kun ei sille oikein ollut paikkaa. Meidän pihalla on kukille aina tilaa. Itse en ole ostanutkaan ainuttakaa kesäkukkaa pihalle ja nyt sain ihan lahjaksi.
Mintut sain äitienpäivälahjaksi. Laitoimme toisen lasien taakse ja toinen roikkuu ulkopuolella. Noiden pitäisi karkoittaa hyttysiä ja ovathan nuo kaunitakin. Eilen saatu amppeli roikkuu toisella puolella kulkuaukkoa.

Nyt on kaunista. Mä ainakin tykkään.
Tänään herkkuteltiin ekoilla omasta pihasta saaduilla perunoilla. Nam.
Elämän pieniä iloja.

Mukavaa sunnuntain jatkoa!