perjantai 29. elokuuta 2014

sadetta ja säilömistä


 Viime sunnuntai-iltana näkymä oli näin kaunis ikkunasta kuvattuna.

Maanantaina olimme kaupungissa asioilla ja sää näytti tältä auton ikkunasta kuvattuna.
Sadetta olemme saaneet joka päivä. Eilen selvisimme kuivana pieneltä sienireissulta, kun ajoitus sattui nappiin. Sieniä emme saaneet kuin yhteen ruokaan, jospa ne vielä nousisi tännekin.

Mehuja olen keitellyt ja pientä siivousta kotona tehnyt.

Mulle itselle osa blogistani väpättää, miten teille? En osaa korjata, vaikka olen välillä yrittänyt. Ärsyttävää. Muiden blogit näkyy mulle normaalisti ja muutkin sivut aukeaa ok.

Hyvää viikonloppua ja venetsialaisia ken niitä viettää! Mä ainakin laitan edes kynttilöitä ulos lyhtyihin.

lauantai 23. elokuuta 2014

Mollan hulluus paljastuu ainakin syksyllä.......no , jos olen rehellinen melkein joka päivä

Hullu mikä hullu, kaikki pitää saada purkkiin mikä syömiseltä jää yli. Kurpitsaa olen pikkelsiksi keitellyt jo pari isoa annosta. Yhden kurpitsan vein tytölle. Hävettää mulla olisi aikaa ollut enemmän se säilöä kuin hänellä. Olen mä huono äiti, myönnän. Kesäkurpitsaa on syöty melkein joka aterialla. Nyt pakastin kokeeksi siivuina pari kurpitsaa. Tomaatitkin alkaaa viimein kypsyä. Kurkkua purkitin yhden ison purkin tänään. Tilliä taas kuivasin kuivurillisen, kun se alkoi ruskettua ulkona. Taidan olla aika hamsteri, mutta tietääpä talvella mitä syö.
Tämä tarttui kesän reissuilta mukaan. Omalla nimellä oleva olisi ollut kiva, mutta eihän niitä meidän kummankaan nimellä löydy. Periaatteesta ostan suomalaisella tekstillä, vaikka englantia hiukan ymmärrän. Suomalaisiahan me kuitenkin  ollaan.

Oikein hyvää sunnuntaita kaikille, tai lauantai-illan jatkoa ken tänne jo tänään eksyy!

maanantai 18. elokuuta 2014

kesän satoa ja tuunauksia


Pakollinen kurpitsa kuva. Tämä lähtee tytön iloksi ja taitaa olla isompi kuin se, minkä itse säilöin. Muutama on vielä kasvamassa eli mullekin hommia vielä tiedossa.
Tungosta kurpitsan kukassa.
Eilen viimeinkin sain suhuteltua nämä korit. Nurkissa pyörii kaikkea mahdollista ja roskiin vieminen on näköjään vaikea juttu. Maali loppui hiukan kesken, mutta tykkään näistä nyt. Katsotaan mihin käyttöön nämä menee, mutta taisivat saada elinaikaa paljon lisää maalin kautta.
Koukussa korteissa oli elokuun tehtävänä Kesän satoa ja bingoruudusta valitsin metallikoriste, kerroksia 3 tai enemmän ja kolme helmeä. Tällä korttilla osallistun tuohon haasteeseen.
Mun kesän satoa on tietenkin tontilla kasvaneet syömiset ja kukat, laiva kuvaa kesän matkoja, joista jäi muistot palkaksi ja ruusut kaikkia ihania juhlia. Eli satoa on syöminen, luonnon kauneus ja kaikki ihanat tapaamiset ja niistä muistot, jotka säilyy aina mielessä.

Mukavaa alkavaa elokuista viikkoa! Säilökää oma kesäinen satonne talven varalta, kuka mitenkin!

lauantai 16. elokuuta 2014

16.8 aamusta iltaan

 Aamu koitti taas sumuisena ja pakkohan se oli kuvata. Sama maisema mun työhuoneen ikkunasta, mutta aina se jaksaa mua innostaa.
 Mustikat olemme yleensä saaneet aivan tontin vierestä, mutta ei tänä vuonna. Ystävä jo toi tuliaisiksi muutaman pussin. Mies ehdotti metsäretkeä tänään ja innolla olin lähdössä, vaikka mun keräämiset ja kulkemiset on vähäisiä. Ajoimme aika kauas ja olihan niitä mustikoita = isoja, mutta harvassa. Keräilin ja kuljin hijakseen ja vautsi kantarelli, mun eka tänä vuonna. Löysin muutaman ja mies sai herkutella illalla. Oon mä onnessain. Saatiin me mustikoitakin muutama litra; mä hiukan ja mies enemmän.

 Sadetta saatiin pieniä kuuroja päivän mittan, mutta illalla järvi loisti ilta-auringossa. Ja taas kuvasin vaan ikkunasta.

Mietin tänään, mistä kaikesta jään täällä pois. Ihanista kirppareista, messuista, kamujen tapaamisesta, kun kaikki tapahtuu ihan muualla. Mutta onhan mulla kaikki. Tämä maisema, marjat, sienet ihan käsillä. Ja voihan tehdä kaikkea vähemmästäkin. Luovuus antaa vaan rajoja.

Kun muistaisin iloita, mitä mulla on ja unohtaa kaiken muun. Ja mullahan on niin paljon kaikkea.

Suloista sunnuntaita kaikille!


torstai 14. elokuuta 2014

sumuinen aamu ja työpöydän aurinko


 Aamu valkeni sumuisena. Syksykesä on selvästi saapunut kera sumujen ja viileämpien öiden. Jos jaksaa nousta aamulla ajoissa, tämä aika on parasta kuvaamisen kannalta. Välillä taivas antaa parastaan väriloistossa. En ole ollut kovinkaan aamuvirkku, mutta jospa edes joku aamu.
5 litran kattila oli hiukan pienenlainen, kun aloin säilömään tätä kurpitsaa. Täytyi siis keitellä useampi kattilallinen ja siinähän se päivä menikin. Nyt on monta purkillista pikkelsiä jäähtymässä. Toinen ehkä hiukan isompi odottaa kasvimaalla ja muutama pienempi.
Kesäkurpitsaa olemme syöneet päivittäin monessa muodossa ja sosettakin pakastin talven keittoihin, leipiin ja laatikoihin ym. Persiljaakin käytin kuivurissa, kun satoa riittää. Tomaatit odottavat kypsymistä, mutta jaksan niitä odotella.

Makoisia elokuisia päiviä!

maanantai 11. elokuuta 2014

superkuu ja taivas eilen illalla






Pitihän se kuuluisa superkuu kuvata eilen illalla. Ei se nyt tuohon aikaan ollut kauhean upea. Edellisenä yönä katselin kahden tai neljän aikaan aamuyöstä ja oli paljon komeampi. Silloin en jaksanut kuvata.
Mutta kuvattu on ja lataan uusia kuvia, jos jaksan kuvata.

sunnuntai 10. elokuuta 2014

maisemia kirkonmäeltä





Muutama kuvan otin kotikirkkomme maisemista, kun odotelimme rippilapsia. Veljeni poika oli yksi rippilapsista ja mekin saimme olla juhlassa mukana. Maistelimme kummityttöni maukasta lohikeittoa ja kakkuja ja muita kahvileipiä. Jaksan aina ihastella nuoren tytön taitoa tehdä maukaita suupaloja. Tietysti unohdin ne kuvata.  Nautin niin makuelämyksistä, että unohdin kameran laukkuun.

Vielä on kesää jäljellä. Odotan, jos saisin vielä harvinaisia kesävieraita.

Hyvää alkavaa viikkoa ja opiskeluintoa kouluun palaaville ja jo aloittaneille!C

perjantai 8. elokuuta 2014

kesälomalainen ja pari purkkia

 Kesälomalainen ulkona helteessä alkoi kukkia. Onkohan tämä elokuunkaktus, varmaankin. Tämä kukki jo talvellakin pari kertaa, vaikka aika pieni onkin.
 Päivänliljat jaksaa ilahduttaa ja ihan oikeaan aikaankin.
 Juhannusruusulla on menossa jo toinen kierros tänä kesänä.
 Kultapallot kurkoittelevat taivaita. Tunnen olevani kääpiö näiden rinnalla.
 Pakollinen rantamaisema.
Tuunailin pari perunalastupurkkia, kun tarvitsen lahjoille rasiat. Paperit päälle ja nauha, yksinkertaista.

Piipahdin aukoilla. Mustikoita ei vaan näy, ei sieniäkään. Sieniä ennättää nousta, jos sadetta saamme. Mutta taidan jäädä ilman mustikoita, en osaa etsiäkään muualta,

Aurinkoista viikonloppua kaikille! Me jatkamme juhlaputkea ainakin vielä tämän viikonlopun.

tiistai 5. elokuuta 2014

satokatselmus


 Tästä löytyy yli puolet isompikin, mutta kuva ei siitä nyt onnistunut.





Kurpitsaa on syöty melkein joka päivä ja hiukan jo jalostettuna pakastettu. Kurkkua, salaattia ja yrttejä olen napsinut myös. Tomaatit on vielä vihreitä eli sitä herkkua saamme tovin odotella. Sipuleita on monenlaisia ja harvennus porkkanoitakin jo saa. Suurin osa karviaisista ja viininmarjoista olemme jo poimineet. Ihanaa aikaa, kun saa ruokaa omalta pihalta ja varmasti tuoreena.
Mustikkaa ei lähellä näy oikeastaan ollenkaan.
Sadetta kaipaan, jotta sienet ilmestyisivät.
Mukavaa viikonjatkoa!

maanantai 4. elokuuta 2014

tunteiden sekamelskaa


 Aamulla ajoimme naapurikuntaan saattamaan kummitätini viimeiselle matkalle. Hautausmaat ovat aina niin kauniita. Haudoilta otin muutaman kuvan, vaikka itse tilaisuudesta en yhtään. Ajatukset vaan oli niin muualla kuin kuvamisesssa. Tätini sain niin kauniin lepopaikan, rauha hänelle.


Matkamme jatkoi ja reilun tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme näin kauniiseen paikkaan juhlimaan miehen siskon tasavuosia. Kahvittelun ja hetken rupattelun jälkeen lähdimme kotimatkalle. Halusimme ajaa jo iltayöstä kotiin, koska autossamme ei ole ilmastointia. Kotiin päästyämme arvostimme ilmastointia sisällä ja rantasaunan leppoisia löylyjä.

Yhteen päivää vaan nyt sattui niin suurta surua ja iloa, kaikkea mitä elämä onkin. Nyt muutama päivä kotoilua ja sitten taas jatkamme juhlia uudessa tilaisuudessa.

Elämän makuisia päiviä teillekin!

lauantai 2. elokuuta 2014

maakuntamatkailua ja kortteja

 Kuvasin kotikirkomme ja niistä tulosteista kokosin 3D-kuvan. Kuvan ympärille kokosin tämän rippikortin. En usko, että juhlissa löytyy toista samanlaista.


 Tarvitsin myös pari miehistä synttärikorttia. Edelleen kaivan mun vanhoja varastoja. Olen päättänyt saada nuo pari laatikkoa tyhjäksi ja muokattua kortteiksi.
 Oli valkoinen paperipussi ja lahjakortti. Suttailin pussin musteilla ja liimasin päälle kukkasia, perhosia, tarrahelmiä ja onnittelutarran. Sisälle piilotin lahjakortin ja kieputin nauhaa sulkimeksi.

Saimme kokea taas sähkökatkoksen Helenan-päivän myrskyssä. Onneksi katkos kesti vain pari tuntia, mutta päätimme hankkia varavoimaa tulevia katkosia ajatellen. Aamulla ajelimme kaupunkiin aggregaatin hakuun ja samalla oli ihan pakko kuvata pilviä. Tuulilasi olisi tarvinnut pesua, hups.


Kaupungissa sain nauttia kahvia näin kauniissa ympäristössä. Minuhan oli taas kuvattava nuo kauniit kukat. Kiitos, kun sain taas piipahtaa.

Tämä päivä on varattu levolle ja blogien ihailulle.
Nautinnollista viikonvaihdetta kaikill!