torstai 28. maaliskuuta 2019

pieniä keväisiä touhuja Majalla

Puhdistin ja järjestelin vaatekaappeja alkuviikosta. Pois heitettävää, korjattavaa ja kutistunutta vaatetta kummasti vaan löytyy.
Täytyy jatkaa vielä korjailulla tuota ja ehkä pitää kantaa myös pois aika paljon kaikkea.

 Talven mittaa on ilmestynyt monen eläimen jälkiä tontille ja lähimaastoon. Ovelasti ne vaan kiertää kameran kantoalueen ulkopuolelle. Kettukin on viipottanut monet kerrat ja peurojakin on lähimaastoissa nähty.
Ilves tallentui toissayönä autotallin edessä ja pupu viime yönä. Aiemmin jo supikoiria ja mäyriä on kameran tallenteissa nähty.
 Lumet sulaa kohinalla vesisateessa ja välillä auringonpaisteessa, mutta rannassa on vielä kunnon lumikerros ja linnut saa odotella sinne pääsyä.
 Kylvin tomaatin, vesimeloonin ja paprikan siemeniä itämään multaan. Monella on jo isot taimet. Meillä on vaan huonot olosuhteet kasvatukseen: pienet ikkunat ja ei yhtään etelään. Mutta aina hiukan kasvattelen ja ei ole tarvinnut keväällä ostella taimia.
Flunssa ei vaan hellitä. Yskän puuskat ovat välillä kamalia ja väsy painaa vaan päälle. Yritän edes hiukan liikustella edes sisällä ja touhuilla jotain pientä. Ulkoilu on monesta syystä nyt jäänyt väliin ja odotan, että jaksaisin taas alkaa pieniä tassutteluja tekemään.
Kuvat ovat mun tekemistä korteista, kun muu kuvaaminen on taas jäänyt. Valvontakameran kuvat ovat taas mustavalkoisia yöaikaan. Videoita ja kuvia olen niistä laittanut Faceen ja Instaan.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

perjantai 22. maaliskuuta 2019

pullaa ja tuulta maaliskuussa

 Tänään herättiin vinkuvaan tuuleen kuutamoisen yön jälkeen.
 Moni lähtee pimeyttä ja kylmää pakoon etelän lämpöön joku hetkeksi tai koko talveksi.
 Täällä tuulen keskellä sitkeimmät linnut jo pesää rakentavat, vaikka lumi peittää maan.
 Tosinaiset tanssivat kevättanssin, vaikka tuuli meinaa hameen viedä. Kevät tulee, vaikka keikkuen.
 Joku vuosi löysimme ekat korvasienet maaliskuun lopulla. Tänä vuonna saamme odottaa kauemmin. Niin tarkkaan en muista paikkoja, että lapion kanssa kannattaisi mennä kaivamaan ;)
Täällä on jo norpalla pesimisrauha. Meidän järvellä ei ole norppia, mutta Saimaa on lähellä ja siellä on. Norppaliveä seuraan aina keväisin, mutta livenä en ole norppaa nähnyt. Asuin 20 vuotta keskellä norppavesiä, mutta ilman omaa venettä. Miniä näki Savonlinnan keskustassa norpan, ehkä menen sinne bongaamaan.

Leivoin epämuotoisia pullia ja ostin kukankin, kun on miehen päivä tänään. Hän ei niinkään kakuista välitä, mutta pulla maistuu kahvin kanssa. Juhlat taitaa vaan kutistua, kun vuodet lisääntyy. Nyt menen tekemään ruokaa sankarille.

Mahdollisimman mukavaa perjantaita kaikille! Toivottavasti tuuli ei riepottele teitä!

lauantai 16. maaliskuuta 2019

mennyttä ja tulevaa kortteissa

 Pieni hetki menneisyyden poluilla tekee aina hyvää kesken kiireen. Autoissakin oli ennen tyyliä, vaikka turvallisuus olikin vähemmällä huomiolla.
 Kohta pääsee taas aukoille taapertamaan ja kiipeämään kiven päälle. Jos olisi laulun lahja, voisi kevälle ballaadin esittää.
 Enkelitytöiltä laulu sujuu illan hämärissä auringon laskua ihaillen.

Iltapala viimeisten auringon säteiden kajossa. Ihan pian on hetki, kun ulkona voi viipyillä illan hämyssä.
Kun silmät avaa aamulla ajoissa, voi fiilistellä auringon nousua. Aamulla valot ja värit vaihtuu nopeaan, että usein kahvi jäähtyy kupissa. Kahvia voi aina keittää uutta, mutta kiitävät hetket täytyy tallentaa kameran syöveriin.

Aamu koitti usvaisena ja sateisena tänään. Lumi muuttuu sohjoksi ja vesipisaroita tulee hiljakseen taivaalta.

Minä fiilistelen jo kevättä korttien muodossa, kun ei vaan innosta tuo harmaus. Vaikka tämähän sitä kevättä tekee, mutta luntakin saamme varmasti vielä ennen kunnon kevättä.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

talvisia korttiyritelmiä

 
 Talvi jatkuu. Aamullakin oli pakkasta 15 astetta. Lunta riittäisi moneen lumiukkoon.
 Lumilinnakin voisi aukoille rakentaa. Ehkä paremminkin loppuviikosta, kun vesisadetta on luvattu. Nuoskalumesta olisi helpompi rakentaa.
 Oravia ja tinttejä on lintulaudalla vieraillut. Meillä siemeniä lisää mies eikä nalle.

Kohta on aika ottaa talvelle lasillinen ja alkaa odottaa keväisimpiä säitä.

Viikko taas puolissa ja kuten kaikki arvasi, että täällä vaan löhötään.
Voisi syyttää kevättä tai flunssaa, mutta rehellisesti sanoen olen vaan niin laiska. Ei lähde, ei innosta, ei kiinnosta mikään järellinen työ. No jatkan ihmettelyä.

Energisempaa oloa teille!

sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Kolme lumikuningatarta ja keväiset linnut




Lisää kortteja mun valokuvien pohjille. Jotenkin jäi näihin kiinni, kun hiukan vahingossakin tuli kehitettyä iso kasa valokuvia maisemista.
Mun tulee vähemmän kuvattua talvistamaisemaa, vaikka sekin on kiehtovaa. Auringonnousu aamulla järven päällä saa aikaan erilaisia valoilmiöitä. Tämä lumilinna/kuningatar kuva sopii mielstäni hyvin tähän maisemaan.
Myös tuo kevätkuva rannasta kaikkine karuuksineen alkoi kiehtoa ja linnut pääsivät siihen päälle.

Kelit vaihtelee vesi-, räntä, lumisateineen ja välillä kirkaalla auringonpaisteella. Liukkaus vaanii sohjon ja lumen alla. Ensiksi täytyy varovasti kokeilla pihalla pitääkö kengän pohja, vai mennääkö luistelemalla. Kaipaan jo pitävää pohjaa jalan alla kävellessä.

Leppoisaa tulevaa viikon alkua kaikille!

torstai 7. maaliskuuta 2019

aina voi muutaman lapun liimailla, jos on ihan tööt




Postaan muutaman kortin, jotka on valmistunut flunssan kourissa. Toivottavasti tauti ei tarttu kellekään näiden välityksellä!
Tauti on pitänyt otteessaan viikon verran. Pari päivää meni ihan yöpuvussa, mutta nyt olen jo jaksannut pukea edes. Päikkärit on myös tulleet tutuksi melkein joka päivä. Vanha on vanha, kun nuha vie jo sängyn pohjalle.
Mä en jaksa lukea kipeänä, no lehtiä voi selailla. Televisio on myös aivan pois luvuista, ei vaan jaksa. Jotain ruokaa olen saanut lämmitettyä ja pyykki- ja tiskikoneen päälle. Päivät alkoi madella ja jotain piti keksiä vaakatason vastapainoksi, kun selkä ei vaan jaksannut ainaista vaakatasoa. Kortteja alkoi tulla ajankuluksi. Tein jotain, mitä jaksoin, ja kamat jäi työtilan pöydälle. Jatkoin taas, kun vointi antoi myötä. Tein ja niistin nenää ja yskin ja niiskutin ja röhisin. Sainkin aikaiseksi kasan kortteja. Nyt huomaan, että kuvaaminenkin oli mitä oli, mutta en jaksa uudestaankaan kuvata.

Noissa kaikissa on mun oma kuvaama valokuva ja sen päällä 3D-kuvia ja koristeita.
Näitä tuli muuten aika kasa ja varmaan lisääkin teen, jos olo ei parane.

Ulkona kävin tänään hiukan ja kotihommiakin olen pakolla vähän tehnyt. Tauti vaan kovistelee vielä lihaskivuilla ja väsymyksellä, tänään en nukkunut päikkäreitä!!!, ja nuha on aika inhottava. Mutta kyllä tämä tästä. Mikä sen pahan tappaissa, hih

Nuhatonta ja aurinkoista alkukevättä kaikille teille ihanille lukijoille!