tiistai 24. marraskuuta 2020

Ilves piipahti vierailulla

 

Olen mä hiukan reippaillut ja käynyt postin hakemassa pari kertaa laatikolta meidän lahden takaa. Menin ajoissa, kun posti tulee usein vasta vähän ennen neljää ja silloin jo alkaa hämärtää. Odottelin hiukan aikaa ennen postin tuloa ja napsin pari kuvaa. Kuvat ovat laatikolta meidän rantaan päin. Naapurin rantasauna näkyy kuvassa, mutta ei meidän majaa.
Mies lähti alkuillasta puita hakemaan ja huomasi ilveksen jäljet aivan meidän terassin edessä. Mies oli katsellut teeveetä ja minäkin olin piipahtanut terassilla pari kertaa. Rohkea ilves, kun noin lähelle tulee, vaikka valoja ja ääntä on koko ajan. Meitä se ei haittaa ja vahinko, että valvontakamerat oli ohittanut.
Lunta oli hiukan parina päivänä myrskyn jälkeen. Tuiverruksesta selvisimme parilla tunnin sähkökatkoksella ja mahtavalla äänimaailmalla ulkona. Myrskypäivinä tekee vaan ruuan pikapikaa, kun on sähköä ja muuta ei osaa aloittaa. 

Nyt näkyy satavan hiukan lunta ulkona. Luntahan moni toivookin jo satavan.

Hyvää jatkoa kaikille lukijoilleni!

lauantai 14. marraskuuta 2020

mokkapaloja ja teeri

 

Taivaskuvia tulee, kuten aina minulta. Tuo on vaan niin vaihteleva taidenäyttelyä, joka tuo minulle iloa joka päivä.

Teeriparvi lensi meidän rantapuihin ja sain tämän yhden kuvattua. No ei se keskelle kuvaa osunut, mutta kuitenkin on kuvassa.
Isänpäiväksi leivoin mokkapaloja. Noita olen leiponut jo lasten ollessa pieniä. Maistuivat hyviltä vuosikymmenten jälkeen.

Pilviäkin on taivaalla näkynyt.
Usvaa leijui lahden yllä ja naapurin rantapelto hävisi näkyvistä.
Ulkotuli paloi illalla. Tuo on kai uudenlainen jätkänkynttilä. Olemme saaneet tuo lahjaksi joku aika sitten.

Tämä pimeys on aina yhtä lamaannuttava, vaikka tätä jo useampi vuosi opeteltu. Kirkkaina öinä tähdet loistavat ja sitä käy katselemassa usein. Pienetkin auringon säteet piristävät, jos niitä joskus näkee.

Marraskuu on jo puolissa ja joulu lähestyy vauhdilla. Siitä varmaan moni saa iloa tähän pimeyteen. Itse en ole oikein jouluihminen, mutta sen jälkeen alkaa taas valo hiljalleen palata.

Marrasterveiset kaikille ja voikaa hyvin ystävät!

tiistai 3. marraskuuta 2020

joulukortteja kuutamossa

 

Viikonloppuna oli komea kuutamo edes hetkittäin näkyvissä. Mies jo huuteli saunaan, mutta kuu oli kuvattava ikkunan läpi ennen saunaa.

Saunan jälkeen sain vielä tämän kuvan jotenkin onnistumaan. Sunnuntain katselin ja ihailin kuuta ilman kameraa, kun eihän mun kuvat paljasta koko kauneutta. Kuvassa näkyy myös vastarannan mökkiläisten komeat kausivalot.
Sain jo ehkä vuosi sitten yllätyksenä joulupaperikon ja muutakin pientä jouluista askartelukamaa postin mukana. Nyt haastoin itseni tekemään niistä kortteja. Tämä sarja antaa leivontaohjeita jouluksi.
Tässä taas on joululaulujen sanoja.
Jouluviitat opastaa joulumaahan ja joulutunnelmaan.
Itse en ole ostanut uusia materiaaleja teippejä ja liimoja lukuunottamatta. Siksi ilahduin uusista materiaaleista tosi paljon ja sain niistä uusia ideoita. Kiitos lähettäjälle vielä kerran!

Kuva tänään aamupäivältä, kun vettä satoi yöllisen myrskyn jälkeen. No myrskyn, ainakin tuuli navakasti puuskissa. Harmaata oli ja on, kuten marraskuussa  tapaa olla.

Päivä vaan ja hetki kerrallaan elämä jatkuu ja ensi kuun jälkeen on tammikuu ja päivä alkaa taas saada enemmän valtaa pimeydeltä.

Voikaa hyvin ja nähdään taas täällä joku päivä!


lauantai 24. lokakuuta 2020

aamuja ja eloa

 

Lokakuinen aamu

ja toinen
ehkä jo ilta
taas joku aamu ja haravoimaton piha paljastui. Eikö uusi ohje olekin, että lehdet nurmikolle, että se saa ravinteet.
Luntakin saimme hiukan, joka suli seuraavana päivänä.
Jotain uuttakin olemme tehneet eli talvirenkaat kauppakassiin vaihtoi kylän yrittäjä emmekä me itse. Taisi olla ensimmäinen kerta meille. 
Mistä näitä vuosia tulee? Mulle taas napsahti vuosi lisää ja sen kroppa ilmoittikin. Mies onneksi jo jaksaa kantaa puut lämmitykseen, kun itse olen viettänyt yöpukupäiviä. Mutta tästä noustaan ja eletään  tämäkin vuosi.
Hämärän hyssyjä ja kynttilän loistetta teidän syksyynne!

keskiviikko 7. lokakuuta 2020

kuvia täältä kuplasta

 

Tassuttelin joku päivä ihanassa syyssäässä ja ihailin valoa naapurin metsässä. Syksyllä valoa lankeaa alhaalta ja saa maiseman ihan erilaiseksi kuin kesällä.

Nämä harvat puut jäivät pystyyn Asta-myrskyssä. Tuolla takana näkyykin istutettua aukkoa.
Aamulla aurinko pilkahteli hetken järven takaa ja valaisi maiseman. Aamu alkaa hyvin, kun edes hetken saa valoa ihailla.

Herkkutatteja nousee vielä. Tämä on kuvattu omalta tontilta.

Usein miettin, minne tämä elämän lyhenevä polku johtaakaan. Tie on varmaan kuoppainen kuten tähänkin asti, mutta ehkä pieni valo pilkahtaa välillä. Joka aamu näyttää taas pienen osan polkua.

Korona on saavuttanut myös tämän käpykylän. Täytyy maskit etsiä ennen kauppaan menoa. Kaksi viikkoa onkin edellisestä käynnistä ja montaa päivää ei enää voi siirtää. Tämä on kai sitä uutta normaalia.

Aurinkoa syksyynne! 

perjantai 25. syyskuuta 2020

Kesä kuplassa ja ruskakuvia

 

Kesä on mennyt ja syksy saapunut, vaikka muutama päivä on ollut kesäisen lämmin. Illalla pimeys saapuu aina nopeammin ja sumuja on paljon.

Kesä meni kuplassa kotona, johon miehen sairaus vaikutti paljon kaiken muun ohella. Itse olen opetellut hoitamaan asioita ja tekemisiä enemmän kuin ennen. Mielestäni olen selvinnyt aika hyvin, vaikka totaallisia väsymisiä tulee usein.
Puut on katoksessa ja piha tyhjennetty sadosta. Mies on keräillyt marjoja. Minä olen säilönyt, mitä on saatu sisään asti. Ikkunat pesin, mies auttoi isommissa, alkuviikosta. Verhotkin sain vaihdettua eli taas yksi ruksi dodo-listassa.
Lapsia ja lapsenlapsia näimme kesällä muutaman kerran, mutta ystäviämme emme kertaakaan. Kesällä yleensä tulee tavattua enemmän, mutta ei tänä kesänä. Soittoja olen saanut enemmän ja aivan yllättäviltä tahoilta. Kiitos heille kaikille! Itse en ole jaksanut edes soitella, anteeksi.
Kesän kohokohdat. Tonttutytön nukahtaminen mun viereen. Isomman lapsenlapsen lämmin halaus, kun näimme pitkästä aikaa. Ilta kasvarissa tytön ja viinilasin kanssa. Kummankin lapsen käynti meille ja se suuri apu, jota he ovat meille perheineen antaneet.
Mitä syksy ja talvi tuokaan eteen? Me emme voi eristäytyä enää enempään. Jospa edes lapsia saisimme tavata, vaikka emme jaksaisi ajella kuin kauppaan. Ehkä saamme jatkaa edes tässä kunnossa.
Maisema ikkunasta on värikäs ja näkyy puhtaan ikkunan takaa paremmin. Syksy on vaan niin kaunista aikaa. Jatkan syksyhommia ja se saa jäädä tekemättä mitä en ehdi.  Tästä on hyvä jatkaa talvea kohti.

Kiitos lukijoille, teille tätä teen! 
Minun harrastus kaiken keskellä ja kaikesta poissa olevana. 

Hyvää lämmintä syyskuista viikonloppua kaikille!                                            

keskiviikko 16. syyskuuta 2020

laiska luettelee tekemisiään, ahkera vaan tekee

Polttopuut on liiterissä. Minulla oli tehotiimi apuna muutaman tunnin, mutta itse aloitin ja lopetin puunajon. Liiteri on aika täynnä ja kaikki kuivat puut on siellä. Ehkä riittää talveksi, jos kovia pakkasia ei tule.
 
Nuo pinot jäi vielä kuivumaan peltien alle. Sieltä saa keväällä puuta, jos tarvetta on. Lavat on korjattu peltien alle ja painoja lisätty päälle. Jospa kestäisivät myrskyt ja lumet. Korjaillaan, jos tarvetta on. Mikään pihan komistus tuo ei ole, mutta katseen voi aina kääntää muualle.

Aamulla puoliunessa ikkunasta odotti tämä näky. Minun oli tarkoitus palata sänkyyn piipahduksen jälkeen, mutta se vaan unohtui.
 
Känny käteen ja rantaan kuvaamaan. Yöpuvun helmat kastuivat, mutta unihiekat katosivat. Oikeata kameraa tuli taas kerran ikävä, kun tuota katseli.
Pakkohan tuo oli kuvata ja ikkunan läpi ei kännyllä olisi onnistunut. 
Kunnon sumua ei tullut, vaan alkoi sataa. Kun tulin sisälle keittämään aamukahvia, jo ensimmäiset pisarat putosivat kattoon. Sadetta onkin piisannut melkein koko päiväksi. 
Keräilimme tuoleja ym pihalta, kun myrskyä on luvattu. Juomavettä on kannuissa ja roikat valmiina, jos sähköt menee. Pakastimiin ja jääkaappiin on saatava virtaa jo muutaman tunnin jälkeen. 
Tämä voi monesta kuulostaa liioiteltu, mutta olemme kokeneet aika monta myrskyä viimeisen kymmenen vuoden aikana. On helpompi kokea myrsky, kun saa janoonsa vettä ja ruokaa riittää muutamaksi päiväksi, jos tiet on täynnä puita poikittain. 
Toivokaamme, että myrsky menee ilman suuria tuhoja! 

Palailen taas kehumaan laiskan puuhailusta. Ahkerat tekee ja laiskat kehuu, vai kuin se meni? Voikaa hyvin.
Molla