maanantai 19. syyskuuta 2016

Piristystä kotiin Via Paulasta, Varkaudesta

Viikonloppuna sain kutsun tutustumaan uuteen sisustustuote kauppa ja stailauspalelut Via Paula liikkeeseen Varkauteen.
Olin jo Facebookissa tutustunut kauppaan ja huomasin myös verkkokaupan avautuneet. Olin utelias näkemään kaupan myös livenä.

 Kauppa oli pieni, mutta hyvällä maulla tavarat oli saatu esille.Keskilattialle oli stailattu pitkä pöytä, josta sai hyvän kuvan, kuinka eri tavarat asettettuvat omalle kotiin. Yläreunassa näkyy palvelualtis kaupan omistajatar. Hänellä sai hyviä vinkkejä myös omiin stailauksiin ja tuunauksiin.

Myynnissä oli lyhtyjä, kynttilöitä ja valosarjoja, jotka kuuluvatkin syksyn juttuihin. Rasioita ja purkkejakin oli monenlaisia. Muutama purkki jäi ajatuksiin. Ehkä ajattaa uudestaan Varkauteen, koska niistähän on aina pienoinen pula kotona.

Kivoja viinilaatikoita ja nuo sulatkin löytäisivät paikanssa meillä ja avainnaulakko ja...ja
Sisustutyynyissä oli valinnanvaraa ja nuo huovat oli aivan unelmanpehmeitä.
Pidin myös noista betonienkeleistä  ja tuo soikea lyhty oli aivan mainio. Kapeana se sopisi myös pöydälle, vaikka kukilla somistettuna vaihteeksi  (omistajan vinkki) ja tietysti kynntilöillä.
Noin pienessä tilassa tavara vaihtuu  ja kannattaa käydä paikan päällä usein. Myös verkkokaupassa kannattaa vilkuilla, koska uskon sielläkin valikoiman laajenevan koko ajan.

Omistaja tekee myös stailausta vaikka kotonasi tai somistaa juhlapaikan puolestasi. Olen saanut nähdä hänen stailauksiaan muutamassa juhlassa ja ainakin minä olen niistä pitänyt. Samoin kukkasommitelmat ovat näyttäviä.

Toivomuksiakin saa varmaan esittää, jos on joku määrätty mielessä.

 En ole tämän paikan kanssa yhteistyössä, vaan kirjoittelen ihan omasta halusta. Tuttavamme järjesti meille mahdollisuuden tutustua tähän paikkaa. Haluan myös antaa näkyvyyttä uusille yrittäjille myös täällä kauempana Suomessa. Aina ei ole tarvitse ajaa kauaksi, kun lähellä löytyy.

Ai ostinko mitä? Vielä kysytte, eihän tuollaisesta paikasta muuten voi poistua. Kynttilöitä tottakai ja korkea lasijuttu. Se on varmaan tarkoitettu kynttilöille, mutta mulla oli muua ajatus mielessä. Kuvailen myöhemmin ostokset ja ideat.

Piipahtakaa Via Paulassa hakemassa uusia ideoita syksyä varten.



Via Paula
Kauppakatu 32
78870 Varkaus
+358 400 905 451

http://viapaula.omaverkkokauppa.fi/








lauantai 17. syyskuuta 2016

minut haasteettiin, kiitos !


Näitä haasteita on nyt monissa blogeissa ollut ja sain minäkin haasteen ☺

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.

2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen.

3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.

4 Mainitse ja linkitä blogi joka sinut nimesi.

5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnon saajaksi.
1.Aloittakaamme haasteeseen vastaus.

2. Tämän blogin polkaisin käyntiin maaliskuussa 2011. Vuoden verran olin jo blogia pyöritellyt toisella alustalla.
Blogi alkoi kortteilun merkeissä .  Kortteilukaverit innosti mua aloittamaan blogeillun ja vähittelen uskallisin aloittaa. Heitä sain myös apua ja neuvoja alkuun, joka tuntui tosi vaikealta.  Vähitellen kuvailin myös muita tekeleitäni. Sain kommentteja kauempana asuvilta ystäviltä ja aloin kuvailla myös maisemia ja nurkkia  Majalta.
Blogi on muuttunut monipuolisemmaksi koko ajan, mutta kortit on pysyneet mukana koko ajan.

3. Ohjeita minäkö? Olen vieläkin niin aloittelija, että osaanko? 
No ole aito, älä esitä muuta kuin olet. Jos joku tykkää, tykkää hän myös sinusta oikeasti. Vastaa kommenteihin, koska tämäkin on ihmisten välistä kommunikointia. Muista myös piipahdella muiden blogeissa ja jätä viesti käynnistä. Minultakin viestit unohtuu usein, anteeksi.

4. Minut haastoi ihana http://ruustarha.blogspot.fi/, kiitos olen otettu.

5. Tämä on minun kompastuskivi. En vaan osaa haastaa muita, vaikka luen monia ihania blogeja. Olen myös huomannut monen jo tämän saaneen. Jokainen, joka täällä piipahtaa, saa napata haasteen mukaansa.

torstai 15. syyskuuta 2016

En mie laiska ole, vaan hiivatin saamaton







Se vaan on hyvä, kun huhtikuussa tehtyjä kortteja on varastossa postaamatta. Näin syksyisin mun aika menee haaliessa ja säilöessä. Välillä on pakko siivotakin kotona, että sisään mahtuu. Siinä sitten unohtuu kaiken kuvaaminen ja tallentaminen. Instgramiin muutama kuvan olen sentään saanut ladattua. Sekin vaan mulla temppuilee ja jo toisen kerran sain sen kännyltä poistaa ja asentaa uudestaan, houh.
Nyt täytyisi jo aloitella syksysiivousta. Ikkunanpesu se inhokki homma olisi taas kohta edessä. Olisiko siellä ruudun takana joku halukas tekemään sen mulle? Kahveet tarjoaisin ja seuraan tarjoaisin ja voisin pullaakin leipoa ja omppupiirakkaa olisi pakkasessa. Miten olisi, kuka ilmoittauttuu? ;)
Pakko nuo on kohta pestä, kun ei voi ikkunan läpi enää kuvata. Kuten tunnettua, minähän kuvaan usein työhuoneen ikkunasta monet rantakuvat. Tuo ranta, kun on tuossa nenän edessä koko ajan.
Väsymys alkaa todella painaa päälle, mutta jaksettava on vielä hetken ja sitten taas toivottavasti ennättää leikellä ja liimailla edes hiukan. Joulukorttejakin voisi alkaa tehdä,  vaikka hyväntekeväisyyteen jos ei muuta.
Miten ennen sai kaiken tehtyä? Kai sitä on nykyisin vaan niin laiska, eikun saamaton, kun kaikki kasaantuu.
Huomenna on perjantai, auts. Aika menee kuin iltamista, vai miten se sanonta meni.
Aurinkoisia syyspäiviä kaikille!







perjantai 9. syyskuuta 2016

pyykinkuivauskaappi pelastaa

Miehen kanssa aika viettää parisuhdeaikaa eli sieneen mars. Toinen toiseen suuntaa ja toinen toiseen; pitkän parisuhteen salaisuus.
Suppilovahveroita löytyi. Tuossa osa niistä.

Suppilovhverot ja mustavahakkaat pyykinkuivauskaapissa, kun kasviskuivurissa on omenoita. Siksi kuvatkin on aika heikkolaatuisia, kun kaapissa ne kuvasin. Tulihan noita taas muutamaan ateriaan, aika moneen tunnustan. Sienestys on vaan niin hauskaa.
Aamulla oli sumua kylmän yön jälkeen. Syksy tulee kera sumujen.
Illalla maisema oli keltainen ja järvi niin tyyni. Kaunista, ainakin minusta.
Valoja pimeneviin iltoihin. Kiva katsella ikkunoista loistavia valoja, kun täällä ei ole katuvaloja. Ostin tuon sarjan Paville ja toisen grillikatokseen. Ehkä kestäävät ehkä eivät. Talven mittaan voin nuo siirtää muualle, kun Paville on sähkövalosarjakin olemassa.

Nyt seurailen sienien ja omenien kuivumista ja nautin illan rauhasta.
Hyvää iltaa kaikille!







tiistai 6. syyskuuta 2016

kahdeksan kiloa haukea



Eilen illalla oli niin kaunis, että kameran kanssa piti kierros tassutella pihalla. Syksyiset illat ja aamut ovat usein tosi kauniita.
Työhuoneen ikkunastakin hiukan myöhemmin kuvasin järveä.


Mies sai uistelemalla komean kalan. Tuosta saamme syömistä moneen ateriaan
Oikeastaan ihan pelottavan iso. Ylpeän saalistajan sylissä kuvattuna.
Puolukkaakin kerättiin hiukan tänään. Erittäin epätasaisesti kaikki marjat kypsyvät tänä kesänä. Tuossakin oli ihan raakojakin ja paljon jo huonoksi menneitä.

Minulla on arkkupakastin ja pieni kaappi mökki ajoilta jääneenä. Nyt molemmat alkaa olla täynnä eli sato on säilössä. Jos jotain haluaa vielä keräillä, kuivurilla säilöminen on ainut mahdollisuus.
Linnunsiemeniä varisee aina lattialle talvella, kun niitä säkistä annostelee linnuille.  Keväällä lakaisemme ne kasvimaan reunalle ja saame muutaman kukan iloksemme.

Palaillaan taas.






lauantai 3. syyskuuta 2016

aika menee ihmetellessä, päivät laiskotellessa

Saimme porkkanoita laatikosta melkein sankollisen eli mun mielestä hyvin. Pilkoin ja esikiehautin ne ja pakastin, koska emme omista kellaria.
Viikolla ajelimme isommalla kylällä asioilla ja samalla katsastimme pojan uusimman projektin. Paketoimme tuon pressuun, jos ei miniää kiusausi enää niin paljon ;)

Parempi puolisko on jaksannut ahertaa. Saimme kasan vanhoja ikkunoita ja hän on rakentanut muovihuoneen päätyyn lasihuonetta. Jospa lämpö pysyisi paremmin keväisin ja saisimme aikaisemmin kasveja tuonne.. Jotkut vaan osaa ja mä vaan ihmettelen.

Pakotin itseni ruuan jälkeen perkaamaan edes yhden penkin tänäkin kesänä. Tunnustan; koko kesän kukat on vaan kasvaneet ja mä en ole tehnyt niiden hyväksi mittää. Tuo on sellainen kivikasa, jospa nuo kuunliljat peittäisi sen ja rikkaruohot. Toivoa aina sopii ja olen tyytyväinen, kun sain edes tuon tehtyä.


Viikko sitten oli venetsialaiset, mutta oli myös myrsky. En todellakaan uskaltanut sytytellä lyhtyihin kynttilöitä, vaikka meillä oli vieraitakin. Tänään laitoin pariin lyhtyyn kynttilät ja vein valosarjan grillikatokseen. Pientä iloa meille kahdelle ja maisemakin on niin kaunis.

Tälläistä tällä kertaa lauantain iloksi. Kuinka teidän ilta sujuu? Poltatteko jo kynttilöitä?

Palaillaan taas, kun keksin jotain turhaa päivittämistä.



sunnuntai 28. elokuuta 2016

Sienimania ja paha vielä

Viikolla poimimme rouskuja, kun niistä teemme suolasieniä. Niistä saa talvella maukasta sienisalaattia ruuan lisukkeeksi. Kesän ensimmäinen sienisalaatti valmistuu tässä ja oli maukasta.
Tyttö tuli lomailemaan miehensä kanssa keskiviikkona. Me vietimme tytön kanssa luontolomaa metsässä sieniä saalistaen. Kuvia ei paljoa otettu, kun saalistaminen oli pääasia. Noin 30 litraa keräsimme mustia torvisieniä ja lisäksi kantarellejä, suppilovahveroitakin muutama, lampäänkääpiä yhdeksi ruuaksi, herkkutatteja ruuaksi ja kuivuriin. Välillä kävimme kotona ruuanteossa ja sienien siivouksessa. Sienet kuivuriin ja pakkaseen ja uudestaan metsään. Miehet kalastivat eli ruokaa saalistimme kaikki.
Opin sanomaan ääneen, että en enää jaksa ja jäin pari kertaa autoon odottamaan tyttöä. Ikä ja kunto ei vaan enää anna periksi kaikkeen, vaikka oli hauskaa. Metsä antaa saalista ja voimaa ja rauhaa, tykkään.
Nuorten oli aika palata tänään kotiinsa, kun työt kutsuvat aamulla. Säilöminnen sotkee paikkoja, vaikka yksinkin touhuaisi ja alkuviikosta en ollut siivonnut eli imuri esiin. Juu tiedän, ei siivousta sunnuntaisin, mutta kaupatkin on nykyisin auki. Vaihdoin myös lakanat ja rantasauna lämpeni eli puhtaana on hyvä aloittaa viikko.

Eilen iltapäivästä ja illalla myrskysi kovaa. En uskaltanut laittaa edes kynttilöitä palamaan lyhtyihin, vaikka olin niitä varannutkin venetsialaisia varten. Vieraat olivat asuntovaunulla liikeellä ja illalla odottelin, että uskallanko päästää heidät sinne edes nukkumaan. Sähkökatkokset oli meillä onneksi lyhyitä. Aamulla olikin outoa herätä myrskyn jälkeen ja saada ammukahvit keitettyä sähköllä, kun vuosia olemme katkoista kärsineet. Ilma viileni ja nyt on niin syksyistä.
Jotain vielä kukkiikin pihalla.
Taivas punertaa ja ilta alkaa koittaa. Säilöminen  jatkuu, vaikka sieniä alkaa jo olla riittävästi. Sienimetsään on varmaan vielä päästävä, ei silti, maniaa kai se on.

Mukavaa alkavaa viikkoa ja palaillaan!