sunnuntai 28. helmikuuta 2016

mie vaan pihaa kuvailen

Tuolla autolla ajettiin pari viikkoa sitten. Hiukan saanut lunta päällensä. Mutta kyllä se käyntiin lähtee, kun lumet harjaa päältä ja kolaa tien auki.


Ai lunta, missä? Meillä ainakin on.  Haravat ja leikkurit saa olla rauhassa talvilevolla vielä aika tovin.

Grillikotakin on aika lumen vallassa. No nopsaan tuon polun putsaa, jos grillimakkaran kaipuu iskee.


Lunta satoi, aurinko paistoi ja taas satoi. Ilmoja pisaa kuten talveen kuuluukin. Latukin on auki ja kelpaa lomalaisten hiihdellä.
Niputtelin pääsiäiskortteja ja teinpä muutaman uudenkin, kun sain lahjoituskohteen selville.Enemmin mä noita lahjoitan, kun ylimääräisiä kuitenkin aina tulee tehtyä.
Taas uusi viikko alussa. Lomalaisille mukavaa lomaa! Töihin meneville turvallisia ajokelejä, kun aika monet ajelee pitkiäkin matkoja!





perjantai 26. helmikuuta 2016

Molla matkaili ihan naapurikunnassa, hih.




Isolla kylälläkin oli aika mielenkiintoinen sää tänään. Katujakaan ei oltu lanattu viimesen päälle, jos ei täälläkään.

Tullessa iski joku raekuuro kunnolla niskaan ja näkyvyys oli välillä aika heikko.

Loppumatkasta kirkastui, mutta tie oli uria täynnä. Onneksi oli parempi puolisko ratin takana, että kotiinkiin selvittiin.
Kuinka nyt erehdyin tuonne asti, vaikka vuotta ei ole kulunnut kuin pari kuukautta?
Kummasti kaikkea pientä tarvetta ilmenee, vaikka ruuat saa omalta kylältä. Tulihan poikakin piiskattua samalla, hih. Eli näin hänen viimeisimmän remontin tulokset ja hyvältä näytti.
Kotiin, kun päästiin lunta tuli taas sakeasti ja hetken päästä aurinko pilkisteli.  Säähän ei pääse kyllästymään ainakaan.
Eilen pesin ovia ja meillä on muuten aika monta ovea. Kummasti nekin vaan likaantuu. Kulumiakin on vaan kummasti, vaikka ovat vasta vähän yli 20 vuotta vanhoja. Hyi mua; olen kolhinut uusia ovia.

Jotain täytyy vielä puuhailla tänäänkin. Piika on taas laiskotellut, kun itse olin maailmalla hummailemassa.
Perjantai-illan huumaa kaikille, tai rentoiluja, jos paremmalta tuntuu!





maanantai 22. helmikuuta 2016

Koukussa Kortteihin haaste #179 / 2

Kummityttö soittaa viulua ja hänen korttiaan varten hankin tämän leimasimen. Leimakuva, ruusut ja nuotit. Tämäkin kortti osallistuu haasteeseen.

Koukussa Kortteihin haaste #179 / 1

Pyydettiin vanhaa leimasinta. Mulla taitaa olla kaikki, kun en aikoihin ole uusia ostellut. Tämän ostin aikoinaan miehen kiitoskortteja varten. Hiukan väritystä ja puolihelmiä. Tällä osallistun haasteeseen.

Koukussa Kortteihin Vintagehaaste #66 "Ruskean sävyjä" / 2

Kukat, pitsi ja kakkupaperi sotattu musteella , leimakuva ja hattuneula. Tässä toinen kortti haasteeseen.

Koukussa Korteihin Vintagehaaste #66 "Ruskean sävyjä" / 1

Leimakuva, kakkupaperi musteella sotattu, ruusun ympärillä kirjasta stanssattu kukka, kiekura ja sydämet. Tällä osallistun haasteeseen

lauantai 20. helmikuuta 2016

hiukan mainostan taloa ja latua






Ei kuvat ei ole kuvttu tänään, vaan alkuviikosta. Nyt sataa sakeasti lunta ja on niin harmaata. Kunnan avaava latu menee meidän tien yli. Se kulkee pitkin rantoja ja maisema on ihan parasta hiihtomaastoa. Hiihtolomalaiset hei, täälläkin on lunta ja hiihtopaikkoja, ei tarvitse ajaa Lappiin asti.

Jos kiinnostaa edullinen asuminen palvelujen lähellä, tässä kunnostettu koti myytävänä
sinulleko koti? Ja ei ole mun koti, mutta kaunis talo on. Olen kuullut, että täälläkin on töitä.
 ( ei ole maksettu mainos ;) )

Mukavaa illan jatkoa!
Taidan räväyttää ja jatkaa kortteilua tai sukan neulominenkin odottaa. Vanhan viikonlopun ilot ja hyvä niin.

Palaillaan!




tiistai 16. helmikuuta 2016

kamera kuvaa luontoa, ei mua......viisas kamera








Ihana aurinko paistoi tänään ja pakkohan se oli ikuistaa kameran kanssa. Siivouksen välillä terassilta otin muutaman kuvan. Kun sain suurimman osan tehtyä, tein pienen lenkin aukoilla kameran kanssa. Valolla on vaan niin ihmeellinen voima. Tylsät hommatkin meni nopeampaan, kun välillä ihasteli valon määrää.

Eilen olin kampaajalla ja joku toivoi kuviakin tuloksesta. Hiuksiin olen erittäin tyytyväinen, mutta niiden kuvaajaksi minusta ei ole. Joko mun taidot ei riitä tai kamera ei toista värejä. Taitava kampaaja ansaitsee paremmat kuvat eli en julkaise omiani. Olen löytänyt omalta kylältä hyvän kampaajan. Hän tuntee mun hiukset ja osaa myös pienillä jipoilla saada vaihtelua mun hiusmalliin.Valittavasti nykyisin oma tilanteeni ei anna käyttää hänen palveluitaan riittävästi. Muutaman kerran vuodessa käyn silti, koska se on ainut  itseeni sijoittama asia.
Värimaailma on tällä kertaa punainen ja lila.

Toivottavasti nykyinen keli säilyy edes hiukan aikaa. Tuolla ei edes ollut liukasta. Minun on pakko päästä ulos tai kunto menee ihan nolla rajan alapuolelle. Muutenkin oma olo on ihan toinen, kun saa hengittää raikasta ilmaa muutenkin kuin terassilla. Tarvitsen joma päiväisen happihyppelen. Liukaiden aikaan pyörähdin terassilla useamman kerran päivässä, en vaan jaksa olla koko päivää sisällä...koskaan, en edes kipeänä.

Aurinkoista viikon jatkoa kaikille!





lauantai 13. helmikuuta 2016

Ystävät olette tärkeitä


Pilkkijä jäällä harmaana lauantaina.
Pulliakin on. Ei ehkä muotovalioita, mutta ise tehtyjä.
Sukat valmistui aamulla. Odottavat käyttäjäänsä.

Vanhoja tekeleitä. Sopiivat tähän ystävänpäivä viikonloppuun.
Voitettuja juttuja.

Vesi tippuu räystäistä ja harmaus vaan jatkuu. Eipä iske ihosyöpä näillä keleillä ;)

Rentouttavaa viikonloppua ja oikein  hyvää ystävänpäivää kaikille!




keskiviikko 10. helmikuuta 2016

vanhoja muistellen sateen keskellä





Yöllä satoi vettä, aamulla satoi, päivällä satoi VETTÄ helmikuussa, yöäk. Pihalla ja tiellä hiekka on paikoin pinnassa, mutta jäätäkin riittää ja se on vieläkin liukasta. Masentaa, vaikka positiivisesti ajateltuna, eipä tarvitse tehdä lumitöitä. Mistä tähän harmauteen saisi voimaa?

Kaivoin leikekirjani, ehkä vihko paremminkin, esille. Meillä on ollut sukuseura pari vuotta ja muutama taapaaminenkin sen nimissä.
Melkein vuosi tapaaminen oli Savonlinnassa. Isoukkini oli aikanaan kaupungissa merkittävä musiikkielämän vaikuttaja. Saimme kuulla hänen sävellyksiään  Soitannollisen seuran juhlakonsertissa.
Pääsin noiden leikkeiden avulla muistelemaan mahtavaa tapahtumaa, josta sain nauttia sukumme keskellä. Tosi vanhanaikaista kerätä leikekirjaa nykyaikana, kun kaikki on kuitenkin digitaalisina tallenteinna. Minusta on vaan ihana istua välillä tuo kirja kädessä lukien ja muistellen menneitä tapahtumia. 
Tampere odottaa ensi kesänä seuramme jäseniä. Toivottavasti jaksamme mennä mukaan. Viikinsaari kuten muukin Tampereen keskusta on ollut läheinen esi-isillemme.
Välillä on mukava muistella menneitä ja haaveilla tulevista tapahtumista.
Olemme saaneet paljon tuttavia tuosta toiminnasta ja tietysti uutta tietoa sukumme historiasta.

Onko lukijoissa muita, jotka kuuluvat sukuseuraan? Ja onko teillä usein tapahtumia?

 Palaillaan......


maanantai 8. helmikuuta 2016

jäätikön saartamana




Meidän piha tänään; osaksi nurmikko näkyy ja loput jäätiköllä. Mies hiekotti osan pihasta ja ylämäen autotallille. Jos joku sattuu erehtymään meille, erittäin epätodennäköistä, voisi takaisin mäelle pääseminen olla mahdotonta. Ja pitäähän meidänkin saada puuvajasta puita sisälle.
Eilen kahlasin keskitontin läpi umpihangessa viemään roskapussia. Tehokasta liikuntaa; hiki tulee lyhyelläkin matkalla ja liukkaus ei yllätä.

Jäällekin alkaa nosta vettä.
Tämäkö on sitä heleätä helmikuuta?

Aamulla ei taas oma läppäri avautunut millään niksillä. En jaksanut alkaa ennen kahvia miettiä asiaa enempää vaan hain "vieras" koneen keittiön pöydälle. Monasti olen tuota vanhaa konetta kiittänyt, kun oma haluaa kettuilla mulle.

Ruokailun jälkeen jaksoin jo tulla taistelemaan tähän oman koneen luokse. Hitaasti sain  tämän käynnistymään ilman pakottamista. Kun ei ole irroittetavaa akkua, täytyy käyttää muita keinoja. Onneksi tuli aikanaan katsotua, kuinka viisaammat hoitaa hommat. Kummasti tälläiset pikkua asiatkin sotkee rytmiä.

Toivottavasti teidän viikko on alkanut hyvin! Onneksi maanantai on vaan kerran viikossa.