sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Kolme lumikuningatarta ja keväiset linnut




Lisää kortteja mun valokuvien pohjille. Jotenkin jäi näihin kiinni, kun hiukan vahingossakin tuli kehitettyä iso kasa valokuvia maisemista.
Mun tulee vähemmän kuvattua talvistamaisemaa, vaikka sekin on kiehtovaa. Auringonnousu aamulla järven päällä saa aikaan erilaisia valoilmiöitä. Tämä lumilinna/kuningatar kuva sopii mielstäni hyvin tähän maisemaan.
Myös tuo kevätkuva rannasta kaikkine karuuksineen alkoi kiehtoa ja linnut pääsivät siihen päälle.

Kelit vaihtelee vesi-, räntä, lumisateineen ja välillä kirkaalla auringonpaisteella. Liukkaus vaanii sohjon ja lumen alla. Ensiksi täytyy varovasti kokeilla pihalla pitääkö kengän pohja, vai mennääkö luistelemalla. Kaipaan jo pitävää pohjaa jalan alla kävellessä.

Leppoisaa tulevaa viikon alkua kaikille!

torstai 7. maaliskuuta 2019

aina voi muutaman lapun liimailla, jos on ihan tööt




Postaan muutaman kortin, jotka on valmistunut flunssan kourissa. Toivottavasti tauti ei tarttu kellekään näiden välityksellä!
Tauti on pitänyt otteessaan viikon verran. Pari päivää meni ihan yöpuvussa, mutta nyt olen jo jaksannut pukea edes. Päikkärit on myös tulleet tutuksi melkein joka päivä. Vanha on vanha, kun nuha vie jo sängyn pohjalle.
Mä en jaksa lukea kipeänä, no lehtiä voi selailla. Televisio on myös aivan pois luvuista, ei vaan jaksa. Jotain ruokaa olen saanut lämmitettyä ja pyykki- ja tiskikoneen päälle. Päivät alkoi madella ja jotain piti keksiä vaakatason vastapainoksi, kun selkä ei vaan jaksannut ainaista vaakatasoa. Kortteja alkoi tulla ajankuluksi. Tein jotain, mitä jaksoin, ja kamat jäi työtilan pöydälle. Jatkoin taas, kun vointi antoi myötä. Tein ja niistin nenää ja yskin ja niiskutin ja röhisin. Sainkin aikaiseksi kasan kortteja. Nyt huomaan, että kuvaaminenkin oli mitä oli, mutta en jaksa uudestaankaan kuvata.

Noissa kaikissa on mun oma kuvaama valokuva ja sen päällä 3D-kuvia ja koristeita.
Näitä tuli muuten aika kasa ja varmaan lisääkin teen, jos olo ei parane.

Ulkona kävin tänään hiukan ja kotihommiakin olen pakolla vähän tehnyt. Tauti vaan kovistelee vielä lihaskivuilla ja väsymyksellä, tänään en nukkunut päikkäreitä!!!, ja nuha on aika inhottava. Mutta kyllä tämä tästä. Mikä sen pahan tappaissa, hih

Nuhatonta ja aurinkoista alkukevättä kaikille teille ihanille lukijoille!

torstai 28. helmikuuta 2019

ätsii ja kuutamo

 Tikka jähmettyi lintuludan lautaan ainakin varttitunniksi eräänä aamuna. Me jo luulimme, että se oli kipeä. Mutta sitten se vaan lenteli muina lintuina puun oksalle ja katseli sieltä sitten lintulaudan elämää.

 Kuu paisteli monena yönä komeasti ja pitihän sitä kuvata omaksi iloksi. Kaukaa häämöttää myös mökin valot vastarannalta. Siellä taisi olla talilomalaisia lomalla.
 Tein muutaman kortin aina lepäilyn välillä.
Meidän pikkutiet ovat täällä aivan jäätiköllä. Tuossa olisi varmaan luistimilla päässyt hyvin ja ei olisi ollut vaaraa heikoista jäistä.

Alkuviikosta on ollut tosi keväistä ja aurinkoista. Minä se vaan olen sisällä pysynyt. Kamala kolotus koko kehossa ja jäätävä väsymys. Nyt alkaa tuntua, että flunssaa pukkaa päälle. Moneen vuoteen en moista ole sairastanutkaan, jospa se nytkin menisi jo ohi.

Itseään voi lohduttaa, että ulkona on ollut myös järkyttävän liukasta. Melkein pelotti autossakin istua tänään, vaikka oli taitava kuski. Kaupassa oli vaan taas käytävä kelistä huolimatta.

Menen taas niiskuttamaan. Voi olla, että huomenna hommat loppuu ruuantekoon, vaikka siivoojankin paikka olisi auki.
Mukavaa maaliskuun alkua!


maanantai 18. helmikuuta 2019

nousevan auringon kajoa





Aurinko nousi tänäkin aamuna.
Pitkään tuijottelin vaan ikkunasta näkymää kahvikuppi kädessä, kunnes tajusin ottaa kameran käteen. Jotain  sain aamun tunnelmasta tallennettua, vaikka mun vanha kamera kadottaa terävimmän väriloiston.
Kännyllä en muistanut ottaa yhtään kuvaa. Olen kai niin vanhanaikainen, että kamera vaan istuu käteen paremmin. Mutta huomasin, että kännyllä olen kuvannut viime aikoina. Viimeksi olin kuvannut kameralla melkein kuukausi sitten

Kirjontaa olen jatkanut ja sormenpäässä on jo reikä. En oikein osaa sitä suojaa pitää ja en edes muista sen nimeä. Hymm

Meilläkin on ulkona aika liukasta, kuten joka puolella taitaa olla. Eilen oli tuuli katkonut ison oksankin meidän tielle. En uskaltanut edes mennä ulos, kun niin kovia puuskia tuli koko ajan.

Mukavaa viikkoa kaikille!

perjantai 8. helmikuuta 2019

tulin hiukan häiriköimään tänne


Perjantai-iltaa kaikille lukijoille!
Olen vaan ihmetellyt, kun jaksaa sataa lunta. Ristipistoja olen pistellyt kotihommien välissä. Olen nauttinut kävelystä tuolla sateessa. Ei ole ollut liukasta ja on piristävää, kun lumi kastelee naaman. Onneksi ei enää autolla ole pakko tuolla ajella. Se ei ole hauskaa näillä keleillä.
Välillä vilkaisen aina ikkunasta ja eräs päivä paistoi hetken aurinkokin.
Joku ilta pikkupakkasessa taivas punersi vasta rannalla. Kaunistahan tuo on myönnän, vaikka talvi ei vaan ole mun juttu.
Pieniä sähkökatkoksia on ollut aika paljon, mutta pitemmiltä on onneksi vältytty. Ilmalämpöpumppu ei oikein toimi. Lieneekö sähköpiikkien syy?
Miehen kone täyttyi ja lopetti toiminnan. Annoin hänelle oman läppärini ja itse otin varaläppärin. Valokuvat jäi sitten mun koneelle ja blokinkin päivitys jäi katkolle. Nyt on taas oma kone ja hetihän tulin tänne höpisemään. Onneksi on vakiliike, joka korjaa meidän tyhmien koneet nopeasti.
Tänään oli sitten taas sadepäivä. Mies työnteli lumia kauemmaksi, kun piha alkoi jo pienentyä uhkaavasti. Katoltakin tuli suurin osa lumista kamalalla rytinällä. Toivottavasti metsäkin puhdistuisi, että sähkömiehetkin saisi hetken lepotauon kaikkien korjauksien välillä. Täällä päin ainakin on ollut vikakartta punaisena koko ajan.

Valokuvia tulee otettua tosi vähän muutamaa instakuvaa lukuunottamatta. Mua ei vaan talvi innosta, vaikka kävelylläkin näen paljon kaunista.
Tässä kuulumisia Majalta tai kuulumattomuutta keskeltä ei mittää.

Mukavaa viikon loppua kaikille!

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

pakkanen nipistää jo kunnolla

Rapsakkaa sunnuntai-iltaa! Pakkasta on jo melkein -23 astetta ja kello on vasta 19:00. Pakkanen tuntuu kiristyvän koko ajan. Yöllä varmaan pakkasennätykset paukkuu ainakin meidän suunnalla.

Tykkylunta täällä on paljon puissa. Onhan se kaunista, mutta myös ongelmallista. Lumi katkoo oksia ja taivuttaa puita. Pieniä sähkökatkoksia on ollut paljon ja koneet on tiukoilla sähköpiikkien takia. Onneksi meillä ei ole ollut pitempiä katkoksia ainakaan vielä. Näillä pakkasilla hymy hyytyy nopeasti, jos sähikäinen katoaa.
Takka lämmittää onneksi koko taloa, että ei ihan pakkaselle mene sisällä. Mutta meilläkin on vesipumppu omassa kopissaan ja jätevesijärjestelmätkin toimii sähköllä.
Aggregaatti löytyy, mutta siitäkin on hankala saada virtaa moneen paikkaan ja pienihän se on.
No jännitystä elämään ainakin saamme.

Aurinko valaisi kauniisti päivällä, kun hiukan ulos uskalsin. Tänään oli tuuleton päivä ja ulkoilu oli ihan kivaa.

Olen aloitellut taas kirjojen lukemista, joka on ollut pausilla aika kauan. Olen lukenut yleensä aina. Nyt vaan muu tekeminen on vienyt aikaa ja näkökin vaikuttaa asiaan tottakai. Täytyisi taas silmälasit uusia. Ne vaan maksaa luvattoman paljon, kun taitot sekoilee ja muut. Lukeminen on vaan niin ihanaa ja kirjojahan mulla on ihan omassa kaapissa.

Mun täytyy tehdä ajankäyttösuunnitelma, kotityöt, käsityöt, lukeminen, ulkoilu ja vielä mahduttaa ruokakauppa joka viikkoon. Eläkeläisen kiireet juupa juu, menen nurkkaan häpeämään.

Nyt vaan odottelemaan pakkasia, lumisateita ja tuulia. Samalla voi ottaa sähikäisen viitasta kiinni, että ei karkaa maailmalla ja unohda meitä korventallaajia.

Viettäkähään mahdollisimman mukava talviviikko!


sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Mollalla taisi joulu jäädä päälle,


Meillä on kuulemma eniten lunta Suomessa. Eilen ainakin uutisoitiin tämäkin ihme. Lapissakaan ei ole niin paljon kuin täällä. Tervetuloa tänne! Ladut ovat loistavassa kunnossa ja mökkejäkin on tyhjänä. Meidänkin lahdessa vuokramökit ovat pimeänä.
Alakuvassa puiden takaa loisti värikäs taivas, mutta eipä se kännyn kuvaan tallentunut. Saatte kuvitella punaisena loistavan taivaan.
Olen mä tassutellut miehen lanaamalla tiellä, mutta kännyn etsiminen taskusta jäisillä sormilla ei kiinnosta. Jotenkin en edes näe talvessa kuvattavaa, vaikka onhan maisema kaunis, myönnän.
Mies on kalastanut. Hän saikin kolmen kilon hauen, joka nyt odottaa pakastimessa. Juu haukipullat on ihan okei, mutta työläitä. Me pidetään hauesta myös paistettuna. Jos on saalis ollut runsasta, myös uunissa hauki valmistuu maukkaaksi.
Nyt joku luulee mun olevan ihan sekaisin, että jouluko muka jo. No sekaisinhan mä olen aina, mutta tammikuu se on Majallakin.
Pakkanen kipristelee ja sain pyynnön joulujutuista. No nyt on hyvä alkaa tekemään noita. Hidasta vaan on, mutta onneksi tämän vuoden jouluun on aikaa.

Tuhertelen sitä ja tätä ja tassuttelen aukoilla. Päivät menee iltaan ilman kummempia aikaansaannoksia. Olen mä ruokakaupassa joka viikko käynyt ja postillakin joskus. Jänis oli hypellyt tiellä, kun tänään siellä tallustelin. On meillä elämää, hih.

Täällä pakkanen kiristyy ja kuu kurkkii taivaalta.

Mukavaa talvista viikkoa kaikille!