keskiviikko 15. heinäkuuta 2020

kävin ruokakaupassa


Tyttö toi mulle kukan, kun kävivät viettämässä piha-aikaa meidän kanssa yhden iltapäivän ajan. Kaunis tumma orvokki.
Joku ilta, kun järveä ja taivasta taas kuvailin.
Mun hoitamaton kukkapenkki oven vieressä. Aurinko paistoi kauniisti.
Meillä on pupuemo ja kaksi poikasta pihalla. Valvontakamerasta näkee ne päivittäin,mutta en saa kuvia siirrettyä. Sain kuvattua edes yhden joku aamu.

Kuvia taivaasta ja järvestä. Minua jaksaa viehättää tuo maisema joka päivä. Taivasta olen tuijotellut ja kamerasta pupujen leikkiä katsellut. 
Tänään kävimme ihan itse ruokakaupassa ekan kertaan neljään kuukauteen. Aika sekoilua se oli, että löysi edes jotain. Kolmeen viikkoon ei oltu edes tilattu ruokaa ja jääkaappi kumisi tyhjyyttään. Helpompi olisi ollut tilata kahden viikon ruuat kuin itse etsiä viikon ruuat. Saimme me ihan pakolliset ja kai nyt edes viikon pärjää. Kai meidänkin on jo aika täältä edes hiukan poistua edes tuonne ruokaa ostamaan. Huomiseksi on luvattu mansikoita, että niiden parissa saa sitten viettää aikaa.
Ajattelin vaan postailla, että kaikki on hyvin tai niin hyvin kuin nyt voi olla. Mulla mielialat vaihtelee, mutta kai ihan normaalia kaiken jälkeen. Päivä kerrallaan eteenpäin ja kotihommissa riittää puuhaa ja ne pitää ajassa kiinni.

Kiitos teille seuraajille ja kommentoijille! Tuotte niin  paljon mulle iloa <3
Mukavaa jatkoa ja voikaa hyvin!

3 kommenttia:

  1. Noita pupusia alkaa jo olla taas pihamaalla niin isoja kuin pieniä.Nuo järvikuvat on niin kauniita. itsekin usein niitä aamulenkillä käydessä kuvailen, eilenkin otin yhden mutta sitten poistin kun sormi oli osin tukkinut etsimen.
    Kun pitkäna jana pääsä mennee kauppaan on kuin Liisa ihmemaassa eikä meinaa ollenkaan ostokset sujua ja kun sitten vielä tauon aikana menneet siirtlemään tavaroita eri paikkoihin saa etsiä mi9tä mistäkin löytää.

    Oikein hyvää vointia ja kaunista kesän jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mummeli!
      Nykyisin pitää muistaa käsidesit ja turvavälit, niin siinä kaiken keskellä ei löydä tavaroita. Jospa nyt viikon pärjäisi, ja sitten uusi yritys.

      Poista
  2. Kiitos Marja-Terttu!
    Metsän eläimiä on aina hauska seurata.

    VastaaPoista