tiistai 29. maaliskuuta 2016

kaikella on aikansa

Yksinäinen kynttilä palaa pöydällä sukumme vanhimman poismenon johdosta. Hänellä oli pitkä ja hyvä elämä ja hän halusi jo vaimonsa viereen rauhaan maailman vilskeestä. Mutta silti asia pysähdyttää, ja saa ainakin niin  paljon muistoja ajatuksiin.
Tänään olen puuhailluit kuin robortti ajatuksien ollessa vuosikymmenien takana. Kohta taas tähdet syttyy taivaalla ja siellä loistaa yksi uusi tähti; hän joka sai sieltä viimeisen levon.
Pääsiäinen meni perheen keskellä ja aurinkokin ilmestyi. Vieraat pilkki ja ruokaa tuli syötyä liikaakin. Mies oli jo hiukan flunssainen koko ajan ja nyt olo on vaan pahentunut.
Toivottovasti viikon alku on ollut kaikille mahdollisimman levollinen!
Palaillaan taas.


sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Pääsiäinen puolessa, tunnelmia Majalta.

Autotreffejä jäällä.
Kahvin kanssa makeaa.
Väri-iloa silmille.
Kotieläimiä jäällä.
Yhteispelillä se sujuu leppoisasti rinnakkain.

Muutama kuva meidän pääsiäistunnelmista.

Mukavia jatkoja kaikille!





torstai 24. maaliskuuta 2016

Se pääsiäinen pukkaa päälle eli hyvää pääsiäistä kaikille!

Ystävän maalaama pääsiäismuna on häkissä tallessa. Kiitos siitä hänelle!
Olisiko pojan vai tytön tekemä pupu aikoja sitten? Ainuit, joka on säilynyt. Tuttavan tekemä laatikko, jossa iloinen toivotus.
Kranssi ulko-ovessa, jonka olen tehnyt vuosia sitten.
Onhan meillä pääsäiskoristeita, vaikka olenkin lapsille antanut suurimman osan. Hyvä niin. Toivon , että ilahduttavat heitä.
Oravakin on vapautunut lumipeitteestä.  Katselee toivekkaana järvelle, jospa kohta sekin vapauttuisi jääpeitteestä. No hiukan vielä täytyy odotella.

Olen kuullut, että pupu tuo makeisia tähän aikaan. Meillä se taitaakin olla sika, ups. Makeisia ainakin on ilmestynyt hyllyn päälle ja sian kuono jo pilkistää lumikasasta.

Sisällä tulppaanit kukkii. Ulkona narsissit sain hiukan kylmää. Kukkiminen alkoi jo olla ohi, kun sisällä jouduin pitämään. Ehkä ne hiukan tuossa ulkona vielä ilahduttaa.
Kaupassa käyty ja saa rauhoittua vaan olemaan. Ehkä saamme vieraitakin tai roikun vaan netissä ja ihailen teidän blogejanne. Haluan toivottaa jo nyt toivotukset, kun uskon muilla olevan sitä elämääkin.
Mukavaa pääsiäisaikaa ja turvallista matkaa tien päällä, ken siellä on!






maanantai 21. maaliskuuta 2016

risukasa kuittaa


Aurinko jättää risukasan tuulisen, mutta aurinkoisen päivän jälkeen.
Viimeiset säteet ikkunan takaa.
Tulppaaneita hain tänään huomista varten. Narsissit ei varmaan enää kauaan kestä, kun sisällä on ollut pakko pitää. Ensi yöksikin on luvattu -17 astetta ja päivälläkin pakkasella pyörii.
Kuu kurkistelee ikkunan takaa ja kohta saa odotella tähtitaivasta, kun hämärtyy.

Kakkusia ja kuohuvaa on haettu paremman puoliskon juhlapäiväksi. Juhlia emme pidä, mutta aina on kiva edes hiukan muistaa.

Mukavaa hiljaista viikkoa! Palaillen taas aikannaan.




keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

kukkia ja pepunpehmike

Eilen oli niin hauska päivä, kun saimme vieraita iloksemme. He toivat kukkiakin. Nostin ne alaverannalle. Kun on pakkasta luvassa useampia asteita. Ne ovat tuolla suojassa  ja näkyyvät hyvin ikkunasta sisälle. Illan hämäryys jo alkoi laskeutua, siksi kuva hiukan tumma. Pidän noista pikkunarsisseita, kun ne kukkapenkkiin istutettuna kukkivat monena keväänä.
Tuliaisiksi saimme kumpikin niin taitavasti tehdyt sukat. Siinä mulle haastetta, että opin noin taitavaksi. Miehen selkä kramppasi taas tänään eli kuvasin hänen sukat vaan tuossa vierellä. Toivottavasti hänen selkä toipuu pian. Joku nuoli kai se on, kun iski vaan ilman syytä.On se yleensä aika nopeaan mennyt ohi.
Kanava-ja ristipistotöitä pyöri vielä nuo kaapissa. Ompelin niistä etuverrannalle pehmikkeet. Takaosat ompelin vanhasta takista, joka oli menossa poistoon. Tuohon tarpeeseen sain vielä kangasta, vaikka kaulukset ja hihansuut ja etuosa oli melkein puhki. Sainpahan nuokin kaapista pois ja tuossa ulkotilassa eivät varmaan ole kiusana montaa vuotta. ;)

Majalla palasi valo, kun pesin ikkunat sisäpuolelta. Taisi olla ikkunoissa hiukan likaa, ups. Välit ja ulkopuolet on likaisia, mutta niiden kanssa täytyy vielä tovi odotella. Kiva, että pääsiäiseksi edes sisäpuolet ovat puhtaammat.

Tässä päivä kerrallaan mennään kohti pääsiäistä. Nyt jo alkaa tunnelmaa olla kera noiden kukkien. Pääsiäiskoristeita mulla ei oikeastaan olekaan. Vielä kerkii askarrella, jos siltä tuntuu.

Mukavaa puolta viikkoa!



maanantai 14. maaliskuuta 2016

pullaa ylilentäjille tai ken pihaankin eksyy

Meidän yli kulkee vilkas lentoliikenne, joskus ajolinjat leikkaavatkin.

Lunta löytyy pihasta aikamoiset kasat.

Tuunatulla leikkurilla lähtee ainakin sohjot kätevästi ennenkuin ruohonleikkuu on ajankohtaista.
Tänään leivoin muutaman vaniljapullan ja sämpylöitä. Leipomisesta tulee ainakin hyvä tuoksu, jos ei muuta. Leipomisen suhteen pääsiäinen voi tulla, mutta ei siivoamisen. Kummasti keksii kaikkea muuta "tärkeää" tekemistä, kun olisi tarve heiluttaa luuttua. Ehkäpä jo huomenna, ehkäpä...
Eilen sunnuntaina oli aurinkoista ja kevät jo hiukan tuoksuikin. Tänään on ollut utuista ja hiukan on satanutkin.
Maanantain jatkoa kaikille!




perjantai 11. maaliskuuta 2016

punastun

Viisi oravaa pyöri aamulla syöttörenkaan  ympärillä. Neljä sain sentään kerralla kuvaan.
Yksi viipotti kauempana.
Kaupungissa käytiin hakemassa ruohonleikkuri. Mies sai lahjaksi hiukan käytetyn. En taaskaan saanut reissulta yhtään kuvaa. Illalla taivas punersi komeasti ylätontin takana. Kukaanhan ei huomaa noita väliaikaisia puukatoksia.
Linnunkoppi odottaa sijoituspaikkaa. Meillä alkaa jo puut loppua kopeilta. Ehkä tuo jonnekin sopii.

Taivasta naapuritontin takaa. Kun vain oppisi kuvaamaan, että värit toistuisi oikein. Voisihan se kameran vaihtokin  auttaa. En vaan osaa valita halpaa ja hyvää.

Mä muuten ostin punaisen takin ihan oikeesta kaupasta. Aikoihin en ole ostanut kuin kirpparilta ja yleensä mustan. Mikähän hulluus mulle nyt iski. Mä ihan punastun......

Mukavaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

"pannukakut" vuuissa

Suolaista: kinkku-juustomuffinsseja tuorejuusto-smetana hatulla ja seesamsiemen pilvellä. Kuorrute olisi pitänyt pursottaa, mutta kun menivät pakkaseen. Seli, seli, en mä kuitenkaan olisi osannut.
Makeaa: Sitruunamuffinseja sokerikuorrutuksella, joka levisi. Ensin hajosi pussi ja sitten tuli lirua. Aina ei voi onnistua ei edes joka kerta ja enkä edes minä, hah hah.
Ohje oli netin ihmeellisessä maailmassa ja nettihän ei toiminut koko päivänä. No sitten alkoi kamala sävellys ja pysyiväthän nuo vuuissa. Kumppiakin on maisteltu ja ei edes vatsa kramppia tullut. Mun pitäisi varmaan leipoa useammin, jos sitten edes joku onnistuisi.

Mukavaa illan jatkoa!



tiistai 8. maaliskuuta 2016

tanssia ruusuilla piikkien pistäessä

Elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista, välillä piikit pistävät kipeästi. Mietin tänään elämän rajallisuutta, kun tuttavamme on joutunut sairaalaan. Ajattelen omaisia ja heidän huoltaan ja tuskaansa. Me naiset selviämme monesta asiasta, mutta kaikkea emme mekään pysty edes tajuamaan. Toivon, että lääkärit pystyävät vielä auttamaan, vaikka kaikkienhan meidän on joskus lähdettävä.

Sain kukkia. Toivottavasti ne ilahduttavat myös antajaa tuossa pöydällä. Kukat ovat aina kauniita, vaikka en näistä kaikista päivistä välittäkään.
Ajattelin leipoa jotain, kun miehen vuosipäivä lähestyy ja pääsiäinenkin on kohta. Saa nähdä tuleeko vain pannukakku.

Mukavaa naistenpäivää kaikille!

maanantai 7. maaliskuuta 2016

vanhanaikaista mussuttelua

Meidän jääkaapista löytyy näitä aina ja perunoita ja sipulia. Kellaria emme omista eli pussikamaa noin viikon tarpeeksi haemme ihan marketista. Kaalista teen salaattia eri lisäkkeillä. Vain mielikuvitus on siinä rajana ja säilyy jääkaapissa muutaman päivän hyvänä.
Kuivattuna löytyy vaikka mitä, Sieniä on kuivattuna ainakin viittä eri lajia.
Eilen hautui nyhtöpssua uunissa. Iltapalalla meni ruisleivän päällä jo hiukan. Tänään syötiin ja muutama pakasterasia meni pakkaseen laiskoja ruokapäiviä varten Hernekeittoa keitän joskus ison kattlilallisen ja pakastan. Helppoa laiskan päivän ruokaa sekinja halpaa.
Aamupalalla ja välipalalla söin tälläistä mössöä. Maustamatonta jogurttia ja omasta pakkasesta eri marjoja. itse kerättyjä.

Miksi mä näitä kuvailin, kun en edes osaa ruokakuvausta? Bongasin keskustelun suomalaisen ruuan kalleudesta. Kurkut, tomaatit ovat kalliita tähän aikaan ja ne ei kuulu joka päivä meidän ruokavalioon talvisin. Samoin en kaipaa uusia perunoita talvella ovatpa ne ulkolaisia tai kotimaisia. Joskus kesällä esikeitän parin ruuan uudet perunat ja pakastan, jos satun saamaan pieniä valio yksilöitä. Herkkua pakkasen keskellä; uudet perunat höyrytettynä.


Tänään höyrytin kasviksia, keitin perunoita ja tein pakastettuista kantarilleista soosin nyhtöporsaalle. Kaalisalaatti kuului tällekin aterialle.

Yritämme syödä mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa monipuolisesti. Tottakai ostan muutaman kurkun ja tomaatiin myös talvella, vaikka niiden maku ei olekaan paras mahdollinen. Myös sitrushedelmiä ostan vaihteeksi muutaman pussin ym. herkkua. Vitamiinit napsin omakeräämistä marjoista ja niitä meneekin iso arkullinen vuodessa.
Kesällä syömme paljon vihreää salaattia, jota saamme omista kasvatuslaatikoista, kasvimaata ei rantatontilla ole. Loppukesästä tomaattia, kurkkua, kurpitsaa ym syömme urakalla omasta kasvihuoneesta ja onhan se kaupassakin silloin halpaa ja maukasta.

Mielestäni kotimainen ruoka on ihan edullista, kun valitsee oikeat raaka-aineet ajankohdan mukaan. Eritavalla maustamalla saa vaihtelua ruokaan. Teen aina pariksi päiväksi ruokaa silloin on aikaa muullekin.  Vanhanaikaista meidän ruokalu voi olla, no vanhoja me olemmekin. Toisekseen haluan kokeilla asioita. Teen ja kokeilen monia ruokia. Vehnää en käytä kuin vierasleivonnassa. Samoin pasta ja riisi ei vaan sovi mulle.

Näen blogeissa upeita ruokakuvia ja minulle tuntemattomia ruokia. Tunnen silloin olevani ihan kiviajalla elävä.
Vieläkö joku syö näin vanhanaikaisesti kuin me? Onko teille kotimainen ruoka tärkeä asia? Entä lähiruoka?

Mukavaa viikon alkua kaikille!





lauantai 5. maaliskuuta 2016

Ai väsyttääkö......no ihan sikana



Viikolla aurinkokin kävi muistuttamassa olemassa olostaan. Paistaa se päivä risukasaankin....joskus.


Astan ja monien muiden sen jälkeisten myrskyjen muistot näkyy vielä aukoilla, vaikka aikaa on jo vuosia.



Jotain pientä pihalta, kun hiukan haistelin ulkoilmaakin tänään.

Väsymys painaa päälle eli on tärkeää edes yrittää ulkoilla joka päivä. Kotihommat saan tehtyä, kun  potkin itseäni kunnolla pepulle. Joitankin kortin raakileitakin olen tehnyt. Kuvattavaa niistä ei vielä ole, kun kaikki koristelu puuttuu. Materiaalia on vaan kertynyt ja haluan käyttää niitä pois ennen uusien hankkimista. Kai ne aikanaan paikkansa löytävät.

Nyt alkoi taas sadella lunta ulkona eli tassuttelu oli hyvänä aikana.

Mukavaa lauantain jatkoa kaikille!